1980
1980-luvulla oman kielen ja kulttuurin kehittäminen ja ylläpitäminen nousevat romanipolitiikan ytimeen. Vuosikymmenellä tunnelma on aktiivinen ja yhteiskunnan universaali hyvinvointipolitiikka jättää tilaa tehdä työtä romanikielen ja -kulttuurin eteen. Vuosikymmenen alussa kulttuuripoliittisen periaateohjelman julistus nostaa esiin, että romanikulttuuri täyttää itsenäiselle kulttuurille asetetut vaatimukset. Julistus tarkoittaa suurta käännettä romaniväestön historian, kielen ja kulttuurin nousemisessa esityslistalle. Vuosikymmenellä keskiössä ovat lainsäädännön, rakenteellisten uudistusten sekä romanikulttuurin toimeenpanon monipuolistaminen. Viljo Koivisto laatii romanikielen aapisen sekä muuta romanikieltä tukevaa materiaalia. Vuonna 1989 Mustalaisasiain neuvottelukunta muuttuu Romaniasiain neuvottelukunnaksi. Myös Mustalaislähetys siirtyy romanijohtoiseksi järjestöksi. 1980-luku voidaan nähdä myös ihmisoikeuspolitiikan oppijaksona. Suomen liityttyä Euroopan neuvoston jäseneksi kansainvälisyys lisääntyy huomattavasti.
Samaan aikaan laajemmin yhteiskunnassa
Suomessa eletään nousukautta ja vahvan hyvinvointivaltion aikaa. Pop- ja rock-musiikki kukoistavat ja amerikkalaisia trendejä omaksutaan Suomessakin kovaa vauhtia. Keskeistä vuosikymmenellä ovat myös tietotekniikan sekä tietokoneiden nousu ja kehitys.
1981 Kesäaika otetaan käyttöön
1982 Helsingin metro valmistuu
Tärkeitä vuosilukuja:
1980 Ensimmäinen laaja julkinen keskustelu romanikielen ja -kulttuurin opetuksen käynnistämisestä
1980 Ensimmäiset romanikieltä opettaville suunnatut kurssit
1980 Kulttuuripoliittisen periaateohjelman julistus
1982 Viljo Koiviston toimittama romanikielen aapinen julkaistaan
1988 Paavo Lounela nimitetään ensimmäiseksi Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeriksi
1989 Romanipolitiikan ihmisoikeusbuumi alkaa Suomen liityttyä Euroopan neuvoston jäseneksi ja ratifioidessaan sen ihmisoikeussopimuksen
1989 Mustalaisasiain neuvottelukunnasta Romaniasiain neuvottelukunta