• Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta RONK

Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta (RONK)

Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. Se toimii Suomessa romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä.

Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta on perustettu vuonna 1956. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä. Puolet neuvottelukunnan jäsenistä edustaa romaniväestöä. Muut jäsenet edustavat sosiaali- ja terveysministeriötä, ulkoasiainministeriötä, sisäministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, ympäristöministeriötä ja Opetushallitusta. Neuvottelukunnalla on kokopäivätoiminen pääsihteeri ja osa-aikainen osastosihteeri. Pääsihteeri valmistelee neuvottelukunnan työtä ja toimeenpanee neuvottelukunnan päätöksiä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on yleensä istuva kansanedustaja.

Neuvottelukunta kokoontuu vuosittain 6-8 kertaa. Neuvottelukunnan kokouksissa esiin nousevia asioita valmistelee työjaosto, johon voidaan nimittää myös asiantuntijajäseniä. Neuvottelukunta järjestää vuosittain valtakunnallisia seminaareja, joihin kutsutaan sekä viranomaisia että romaniväestön edustajia. Seminaarit liittyvät ajankohtaisiin teemoihin, jotka kirjataan vuosittain neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan. Neuvottelukunnalla on pitkät perinteet myös pohjoismaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kokoonpano 2020-2022

Romaniasiain neuvottelukunta kokoonpano 1.1.2020-31.12.2022

Puheenjohtaja:
Filatov Tarja, kansanedustaja, Eduskunta

Varapuheenjohtaja:
Lindgren Henry, suunnittelija, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto,
Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Jäsenet:

Angersaari Inga, Suomen Romanifoorumi - Fintiko Romano Forum

Enqvist Måns, poliisitarkastaja, Poliisihallitus

Koivuneva Lippe, työ- ja elinkeinoministeriö

Lehmusta Taito, puheenjohtaja, Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Lindgren Tuula, yhteisöpedagogi, Kristillisten romaninaisten yhdistys - Kromana ry

Majaniemi Päivi, rahastonhoitaja, Suomen Romaniyhdistys ry

Merisaari Rauno, ihmisoikeussuurlähettiläs, ulkoasiainministeriö

Nyberg Crister, Suomen Kuntaliitto

Nyman Henry, Elämä ja Valo ry

Pietiläinen Jorma, ympäristöministeriö

Rajanen Jari, opetus- ja kulttuuriministeriö

Schwartz Miriam, asiantuntija, Opetushallitus

Valentin Helena, suunnittelija, Itä-Suomen aluehallintovirasto,
Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Varsa Hannele, tasa-arvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö

Zitron Arto, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Åkerlund Tuula, Romano Missio ry

Asettamispäätös 2020-2022

 

 

Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävät

Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu

  • seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä tasa-arvon edistämiseksi sekä antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa
  • tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi
  • edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista
  • edistää romanikielen ja kulttuurin vahvistumista
  • tukea alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa
  • osallistua pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön romanien oikeuksien edistämiseksi ja olosuhteiden parantamiseksi.

Yhteistyö ja vaikuttaminen

Neuvottelukunta vaikuttaa Suomen lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen romaneja koskevissa asioissa. Neuvottelukunnan aloitteesta perustettiin vuonna 1994 Romaniväestön koulutusryhmä Opetushallitukseen. Vuonna 2000 perustuslakiin lisättiin maininta romanien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Neuvottelukunnan työn painopiste on kotimaan toiminnassa. Kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät asiat ovat kuitenkin merkittävästi lisääntyneet viime vuosina neuvottelukunnan työssä. Ihmisoikeuksia, vähemmistöjä ja syrjintää koskevan kansainvälisen ja kotimaisen lainsäädännön kehittyminen tuo neuvottelukunnalle uusia tehtäviä.

 

Romaniasiain neuvottelukunta tekee tiiviisti yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Neuvottelukunta seuraa Euroopan neuvoston, EU:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten instituutioiden työskentelyä romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi