Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta RONK
Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. Se toimii Suomessa romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä.
Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta on perustettu vuonna 1956. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä. Puolet neuvottelukunnan jäsenistä edustaa romaniväestöä. Muut jäsenet edustavat sosiaali- ja terveysministeriötä, ulkoasiainministeriötä, sisäministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, ympäristöministeriötä ja Opetushallitusta. Neuvottelukunnalla on kokopäivätoiminen pääsihteeri ja osa-aikainen osastosihteeri. Pääsihteeri valmistelee neuvottelukunnan työtä ja toimeenpanee neuvottelukunnan päätöksiä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on yleensä istuva kansanedustaja.
Neuvottelukunta kokoontuu vuosittain 6-8 kertaa. Neuvottelukunnan kokouksissa esiin nousevia asioita valmistelee työjaosto, johon voidaan nimittää myös asiantuntijajäseniä. Neuvottelukunta järjestää vuosittain valtakunnallisia seminaareja, joihin kutsutaan sekä viranomaisia että romaniväestön edustajia. Seminaarit liittyvät ajankohtaisiin teemoihin, jotka kirjataan vuosittain neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan. Neuvottelukunnalla on pitkät perinteet myös pohjoismaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
Puheenjohtaja: Aki Lindén, kansanedustaja
Varapuheenjohtaja: Tino Varjola, pastori
Jäsenet:
Anna Mikander, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
Tiina Jortikka-Laitinen, ulkoasiainneuvos, ulkoministeriö
Emilia Hämäläinen, erityisasiantuntija, sisäministeriö
Ahti Avikainen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
Taina Riski, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö
Matleena Haapala, lainsäädäntöneuvos, ympäristöministeriö
Miriam Schwartz, asiantuntija, Opetushallitus
Maria Salenius, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
Ossi Blomerus, Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Armas Hagert, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Taito Lehmusta, Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Ramona Grönstrand, Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Tino Varjola, pastori, Elämä ja Valo ry
Tuula Åkerlund, toiminnanjohtaja, Romano Missio ry
Dimitri Lindgren, koordinaattori, Suomen Romaniyhdistys ry
Janne Blomerus, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Romanifoorumi
Pysyvät asiantuntijat:
Helena Valentin, suunnittelija, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Malla Laiti, erikoisuunnittelija, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Katja Ärling, erikoissuunnittelija, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Henry Lindgren, suunnittelija, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Nada Al Omair, hankepäällikkö, oikeusministeriö
Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Måns Enqvist, poliisitarkastaja, Poliisihallitus
Neuvottelukunta vaikuttaa Suomen lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen romaneja koskevissa asioissa. Neuvottelukunnan aloitteesta perustettiin vuonna 1994 Romaniväestön koulutusryhmä Opetushallitukseen. Vuonna 2000 perustuslakiin lisättiin maininta romanien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Neuvottelukunnan työn painopiste on kotimaan toiminnassa. Kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät asiat ovat kuitenkin merkittävästi lisääntyneet viime vuosina neuvottelukunnan työssä. Ihmisoikeuksia, vähemmistöjä ja syrjintää koskevan kansainvälisen ja kotimaisen lainsäädännön kehittyminen tuo neuvottelukunnalle uusia tehtäviä.
Romaniasiain neuvottelukunta tekee tiiviisti yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Neuvottelukunta seuraa Euroopan neuvoston, EU:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten instituutioiden työskentelyä romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi