Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta RONK
Riksomfattande delegationen för romska ärenden
Den riksomfattande delegationen för romskaärenden har till uppgift att främja den romskabefolkningens möjligheter att på likvärdiga villkor delta i samhällslivet samt att främja den romska befolkningens ekonomiska, sociala och kulturella levnadsförhållanden. Delegationen verkar som ett samarbets- och sakkunnig organ mellan romer och myndigheter i Finland. Delegationen började sin verksamhet år 1956. Delegationen arbetar i anslutning till socialochhälsovårdsministeriet. Statsrådet tillsätter delegationen för tre år åtgången.
Delegationen består av en ordförandeoch en vice ordförande samt högst 16 andra medlemmar. Hälften av delegationens medlemmar representerar den romska befolkningen. De övriga medlemmarna representerar socialochhälsovårdsministeriets, utrikesministeriets, inrikesministeriets, undervisnings- och kulturministeriets, arbets- och näringsministeriets, miljöministeriets och Utbildningsstyrelsens förvaltningsområden.
Delegationen sysselsätter en heltidsanställdgeneralsekreterare och en deltidsanställd avdelningssekreterare. Generalsekreteraren berederdelegationens arbete och verkställer delegationens beslut. Vanligen är ordföranden ennuvarande riksdagsledamot.
Delegationen sammanträder 6-8 gånger per år. Arbetsutskottet bereder de ärenden som tas upp vid delegationens möten. Delegationen ordnar årligen riksomfattande seminarier, till vilka både myndigheternas och den romskabefolkningens representanter inbjuds. Seminarierna anknyter till aktuella teman i delegationens årliga verksamhetsplaner. Delegationen har redan länge samarbetat med de nordiskaländerna och internationella organisationer.
Kokoonpano 2023-2025
Puheenjohtaja: Aki Lindén, kansanedustaja
Varapuheenjohtaja: Tino Varjola, pastori
Jäsenet:
Anna Mikander, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
ulkoministeriö
Emilia Hämäläinen, erityisasiantuntija, sisäministeriö
Ahti Avikainen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
Taina Riski, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö
Matleena Haapala, lainsäädäntöneuvos, ympäristöministeriö
Miriam Schwartz, asiantuntija, Opetushallitus
Maria Salenius, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
Ossi Blomerus, Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Armas Hagert, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Taito Lehmusta, Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Ramona Grönstrand, Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Tino Varjola, pastori, Elämä ja Valo ry
Tuula Åkerlund, toiminnanjohtaja, Romano Missio ry
Dimitri Lindgren, koordinaattori, Suomen Romaniyhdistys ry
Janne Blomerus, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Romanifoorumi
Pysyvät asiantuntijat:
Helena Valentin, suunnittelija, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Malla Laiti, erikoisuunnittelija, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Katja Ärling, erikoissuunnittelija, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Henry Lindgren, suunnittelija, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Katriina Nousiainen, erityisasiantuntija, oikeusministeriö
Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Måns Enqvist, poliisitarkastaja, Poliisihallitus
Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävät
Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu
- seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä tasa-arvon edistämiseksi sekä antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa
- tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi
- edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista
- edistää romanikielen ja kulttuurin vahvistumista
- tukea alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa
- osallistua pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön romanien oikeuksien edistämiseksi ja olosuhteiden parantamiseksi.
Yhteistyö ja vaikuttaminen
Neuvottelukunta vaikuttaa Suomen lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen romaneja koskevissa asioissa. Neuvottelukunnan aloitteesta perustettiin vuonna 1994 Romaniväestön koulutusryhmä Opetushallitukseen. Vuonna 2000 perustuslakiin lisättiin maininta romanien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Neuvottelukunnan työn painopiste on kotimaan toiminnassa. Kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät asiat ovat kuitenkin merkittävästi lisääntyneet viime vuosina neuvottelukunnan työssä. Ihmisoikeuksia, vähemmistöjä ja syrjintää koskevan kansainvälisen ja kotimaisen lainsäädännön kehittyminen tuo neuvottelukunnalle uusia tehtäviä.
Romaniasiain neuvottelukunta tekee tiiviisti yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Neuvottelukunta seuraa Euroopan neuvoston, EU:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten instituutioiden työskentelyä romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi