Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta RONK
Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta (RONK)
Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. Se toimii Suomessa romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä.
Neuvottelukunta on perustettu vuonna 1956. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä. Puolet neuvottelukunnan jäsenistä edustaa romaniväestöä. Muut jäsenet edustavat sosiaali- ja terveysministeriötä, ulkoasiainministeriötä, sisäministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, ympäristöministeriötä ja Opetushallitusta. Neuvottelukunnalla on kokopäivätoiminen pääsihteeri. Pääsihteeri valmistelee neuvottelukunnan työtä ja toimeenpanee neuvottelukunnan päätöksiä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on yleensä istuva kansanedustaja.
Neuvottelukunta kokoontuu vuosittain 5-6 kertaa. Neuvottelukunnan kokouksissa esiin nousevia asioita valmistelee työjaosto, johon voidaan nimittää myös asiantuntijajäseniä. Neuvottelukunta järjestää vuosittain valtakunnallisia seminaareja, joihin kutsutaan sekä viranomaisia että romaniväestön edustajia. Seminaarit liittyvät ajankohtaisiin teemoihin, jotka kirjataan vuosittain neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan. Neuvottelukunnalla on pitkät perinteet myös pohjoismaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kokoonpano 2023-2025
Puheenjohtaja: Aki Lindén, kansanedustaja
Varapuheenjohtaja: Tino Varjola, pastori
Jäsenet:
Anna Mikander, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö
Tiina Jortikka-Laitinen, ulkoasiainneuvos, ulkoministeriö
Aino Salmi, johtava asiantuntija, sisäministeriö
Ahti Avikainen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö
Taina Riski, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö
Matleena Haapala, lainsäädäntöneuvos, ympäristöministeriö
Miriam Schwartz, asiantuntija, Opetushallitus
Maria Salenius, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto
Ossi Blomerus, Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Armas Hagert, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Taito Lehmusta, Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Ramona Grönstrand, Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Tino Varjola, pastori, Elämä ja Valo ry
Mertsi Ärling, toiminnanjohtaja, Romano Missio ry (3/2024 lähtien)
Dimitri Lindgren, koordinaattori, Suomen Romaniyhdistys ry
Janne Blomerus, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Romanifoorumi
Pysyvät asiantuntijat:
Helena Valentin, suunnittelija, Itä-Suomen aluehallintovirasto
Malla Laiti, erikoisuunnittelija, Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Katja Grenrot, erikoissuunnittelija, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Henry Lindgren, suunnittelija, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Nada Al Omair, hankepäällikkö, oikeusministeriö
Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Måns Enqvist, poliisitarkastaja, Poliisihallitus
Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävät
Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu
- seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä tasa-arvon edistämiseksi sekä antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa
- tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi
- edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista
- edistää romanikielen ja kulttuurin vahvistumista
- tukea alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa
- osallistua pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön romanien oikeuksien edistämiseksi ja olosuhteiden parantamiseksi.
Samarbete och påverkan
Delegationen har påverkat den finländska lagstiftningens och förvaltningens utveckling i frågor som berör romer. På delegationens initiativ grundades gruppen för romernas utbildning vid Utbildningsstyrelsen år 1994. Bestämmelser om rätten för romer att bevara och utveckla sitt språk och sin kultur fogades till grundlagen år 2000. Tyngdpunkten för delegationens arbete ligger på verksamheten i hemlandet.
Internationella ärenden har ökat betydligt under de senaste åren och detta syns särskilt i den specialsakkunnigas/generalsekreterarens arbete. Utvecklingen av internationell och inhemsk lagstiftning om mänskliga rättigheter, minoriteter och diskriminering samt uppföljningen av och deltagandet i Europarådets, EU:s, Organisationens för säkerhet och samarbete (OSSE) och andra internationella institutioners arbete är en del av arbetet för att förstärka romernas jämlikhet och delaktighet.