Yhteisötapahtumien vuosi 2025

Suomen Romaniyhdistys ry on Rakkavaha dielibosta - Puhutaan osallisuudesta hankkeen hankekumppani. Yhdistys on järjestänyt kuluneen vuoden aikana 10 yhteisötapahtumaa ympäri Suomea hankesuunnitelman mukaisesti ja niihin on osallistunut satoja romaneita. Keväällä he järjestivät 8 tilaisuutta ja syksyllä tapahtumat jatkuvat. Tilaisuuksien aiheina ovat olleet muun muassa antigypsyism, romanien historia, holokausti sekä osallisuus. Tapahtumiin on osallistunut kaiken ikäisiä romaneita. Tässä artikkelissa esitellään menneen vuoden yhteisötapahtumia paikkakunnittain. Lähteenä on käytetty Suomen Romaniyhdistyksen Facebook päivityksiä, jotka on toimitettu artikkelimuotoon.

Yhteisötapaamisten sarja käynnistyi Pitäjänmäessä – keskustelussa romanien historia ja nykypäivän haasteet

Helsingin Pitäjänmäen nuorisotalolla käynnistyi syksyn alussa uusi yhteisötapaamisten sarja, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisopalvelujen romaninuorisotyön kanssa. Ensimmäinen tilaisuus kokosi yhteen noin viisikymmentä osallistujaa neljästä eri sukupolvesta keskustelemaan romanien historiasta ja nykyhetken kokemuksista.

Tapaamisen keskiössä olivat romanien toisen maailmansodan aikainen kansanmurha sekä antigypsyismi eli romanivastaisuus. Keskusteluissa nousi esiin monia osallistujien omakohtaisia kokemuksia syrjinnästä, mutta samalla pureuduttiin siihen, miten historialliset tapahtumat Suomessa ja muualla Euroopassa heijastuvat edelleen romanien asemaan ja arkeen.

Tilaisuuden erityiseksi voimavaraksi nousi yhteisön vanhimpien miesten läsnäolo. Heidän osallistumisensa keskusteluun toi tapahtumaan arvokkuutta ja syvyyttä, ja loi siltaa sukupolvien välille. Kokemusperäinen tieto ja yhteinen historian ymmärrys loivat pohjaa rakentavalle vuoropuhelulle ja yhteisöllisyyden vahvistumiselle.

Yhteisötapaamisten sarja jatkuu syksyn mittaan eri teemojen parissa, ja tavoitteena on tarjota turvallinen tila kohtaamiselle, kuulluksi tulemiselle ja yhteisön vahvistamiselle.

Porissa keskusteltiin rasismista ja luottamuksen menetyksestä – yhteisötapaaminen kokosi romaniväkeä Kalevankadulle

Porin keskustassa, Kalevankadulla, järjestettiin merkityksellinen yhteisötapaaminen yhteistyössä Länsi-Suomen Romanit ry:n kanssa. Tapaaminen kokosi yhteen romaniväkeä keskustelemaan vakavasta ja ajankohtaisesta aiheesta: rasismista ja sen vaikutuksista yksilöihin ja yhteisöön.

Tilaisuudessa nousi esiin monia osallistujien omakohtaisia kokemuksia syrjinnästä. Erityisen järkyttävää oli se, että epäasiallista kohtelua oli tullut jopa viranomaisten taholta, poliisin ja kaupungin työntekijöiden toiminnassa oli koettu rasistisia piirteitä. Useat osallistujat kertoivat tehneensä syrjintäilmoituksia, mutta kokemus oli, ettei niillä ollut konkreettisia seurauksia. Tämä johti syvään pettymykseen ja luottamuksen rapautumiseen viranomaisia kohtaan.

Keskustelu tarjosi kuitenkin tilan yhteiselle ymmärrykselle. Osallistujat pohtivat, mistä rasismissa on kyse, miten se on historiallisesti rakentunut ja millaisia keinoja yksilöillä ja yhteisöillä on sen vastustamiseen. Tapaaminen vahvisti yhteisöllisyyttä ja loi toivoa siitä, että avoimen vuoropuhelun kautta voidaan edistää muutosta ja rakentaa luottamusta uudelleen.

Yhteisötapaamiset jatkuvat eri puolilla Suomea, ja niiden tavoitteena on tarjota turvallinen tila kokemusten jakamiseen, yhteiseen oppimiseen ja vaikuttamiseen.

Kauhajoella keskusteltiin romaninuorten tulevaisuudesta ja antigypsyismin vaikutuksista

Kauhajoella järjestettiin vaikuttava yhteisötapaaminen, jonka teemana oli antigypsyismi eli romanivastaisuus. Tapaaminen kokosi yhteen paikallisia romaneja keskustelemaan yhteisön tilanteesta, historiasta ja tulevaisuudesta. Tilaisuuden järjestäjät vaikuttuivat erityisesti eteläpohjalaisen romaniväestön vahvuudesta ja aktiivisuudesta.

Alueen romaneilla on laajasti koulutusta ja ammattiosaamista, ja moni toimii vastuullisissa tehtävissä. Yhteiselämä valtaväestön kanssa sujuu pääosin hyvin, ja romanit osallistuvat aktiivisesti kunnalliseen päätöksentekoon. Tämä kertoo yhteisön vahvasta juurtumisesta ja halusta vaikuttaa.

Keskustelussa nousi kuitenkin esiin vanhempien huoli nuorista. He toivoivat, että nuoret jatkaisivat perinteisiä romaniammatteja tai ainakin työllistyisivät ja vaurastuisivat. Nuoret puolestaan toivat esiin kokemuksiaan nyky-yhteiskunnasta: he kokivat, ettei heitä hyväksytä työharjoitteluun tai oppisopimuskoulutukseen, ja asunnon saaminen voi kariutua taustan vuoksi. Moni kertoi tunteesta, että omat pyrkimykset eivät johda mihinkään.

Yhteinen keskustelu auttoi tunnistamaan nämä kokemukset osaksi antigypsyismin eri ilmenemismuotoja. Nuorten kohtaamat esteet eivät ole yksittäisiä poikkeuksia, vaan osa laajempaa rakenteellista ongelmaa, joka vaatii näkyväksi tekemistä ja aktiivista vastustamista.

Tapaaminen tarjosi tilan sukupolvien väliselle vuoropuhelulle ja loi pohjaa yhteisön sisäiselle ymmärrykselle. Romaninuorten ääni tuli kuulluksi, ja heidän kokemuksensa saivat ansaitsemansa tilan ja arvon.

Tuusulassa keskusteltiin paluumuuttajien kokemuksista ja syrjinnästä – Rakkavaha dielibosta -hanke tavoitti tärkeän ryhmän

Tuusulassa järjestetty yhteisötapaaminen kokosi yhteen erityisesti naisia ja paluumuuttajia, jotka ovat saapuneet keskiselle Uudellemaalle Ruotsista viimeisen kahden vuoden aikana. Tapaaminen oli osa Rakkavaha dielibosta -hankkeen toimintaa, ja sen keskiössä oli keskustelu antigypsyismista eli romanivastaisuudesta.

Osallistujat toivat esiin merkittäviä kokemuksia ja havaintoja. Moni kertoi, ettei ollut kohdannut Ruotsissa lainkaan samanlaista näkyvää rasismia kuin Suomessa. Kysymys ”Miten Suomessa voi olla näin paljon syrjintää?” kuvasti monien hämmennystä ja pettymystä. Keskustelu herätti ajatuksia siitä, miten rakenteellinen syrjintä ilmenee eri yhteiskunnissa ja miten se vaikuttaa romanien arkeen.

Tapaaminen sai osallistujilta kiitosta erityisesti siksi, että hanke jalkautui Tuusulaan ja tavoitti ryhmän, joka usein jää romaniyhteisölle suunnatun toiminnan ulkopuolelle. Paluumuuttajien ääni tuli kuulluksi, ja heidän kokemuksensa saivat tilaa yhteisessä keskustelussa.

Osallistujat korostivat myös romanitaustaisen työntekijän merkitystä hanketyössä. Kulttuurin sisällä elävä työntekijä ymmärtää yhteisön erityispiirteet, osaa huomioida sen lainalaisuudet ja ennaltaehkäistä mahdollisia konfliktitilanteita. Tämä luo luottamusta ja mahdollistaa aidon kohtaamisen.

Tuusulan tapaaminen oli tärkeä askel kohti inklusiivisempaa romaniyhteisötyötä ja tarjosi arvokkaan tilan kokemusten jakamiseen, ymmärryksen lisäämiseen ja yhteisön vahvistamiseen.

Oulussa keskusteltiin romanien asemasta ja antigypsyismista – Karjasillan kirkko täyttyi yhteisötapahtumassa

Oulussa järjestettiin vaikuttava yhteisötapahtuma Karjasillan kirkossa, jonka seurakunta tarjosi tilaisuuden käyttöön hyväntahtoisesti. Tapahtuma kokosi yhteen noin sata osallistujaa, ja ilmapiiri oli lämmin, odottava ja innostunut. Osallistujat ottivat tapahtuman järjestäjät vastaan sydämellisesti, mikä loi tilaisuudelle yhteisöllisen ja arvostavan tunnelman.

Tapaamisen aluksi esiteltiin antigypsyismin käsitettä, joka oli monille uusi. Vaikka osallistujilla oli runsaasti kokemuksia arkipäivän rasismista, keskustelu syvensi ymmärrystä siitä, miten romanivastaisuus vaikuttaa romaniväestön hyvinvointiin, taloudelliseen asemaan ja sosiaaliseen osallisuuteen. Yhteinen pohdinta auttoi tunnistamaan myös rakenteellisen syrjinnän muotoja ja niiden vaikutuksia yksilöihin, perheisiin ja sukuihin.

Tapahtuma ei päättynyt keskusteluun – sen jälkeen järjestäjät pääsivät mukaan valmistujaisjuhlaan, nuorten kerhoon ja seurakunnan iltatilaisuuteen. Näiden kohtaamisten myötä tavattiin yhteensä yli 230 paikkakuntalaista, mikä oli kaikkien aikojen ennätys yhteisötapaamisten sarjassa.

Oulun tapahtuma osoitti, kuinka tärkeää on tarjota tilaa kohtaamiselle, kuulluksi tulemiselle ja yhteisön sisäiselle vuoropuhelulle. Antigypsyismin käsittely avasi uusia näkökulmia ja vahvisti yhteisön kykyä tunnistaa ja vastustaa syrjiviä rakenteita.

Vantaalla keskusteltiin romanien kansanmurhasta ja antigypsyismin historiasta

Vantaan yhteisötapaaminen järjestettiin yhteistyössä Vantaan Kotikirkon kanssa heidän tiloissaan. Tilaisuus kokosi yhteen osallistujia keskustelemaan romaniväestöön kohdistuvasta syrjinnästä ja sen historiallisista juurista. Tapaamisen keskiössä oli erityisesti antigypsyismi eli romanivastaisuus ja sen pitkä eurooppalainen historia.

Osallistujat osoittivat suurta kiinnostusta toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin, erityisesti romanien kansanmurhaan. Tämä osa historiaa on jäänyt valitettavan vähälle huomiolle ja dokumentointi on ollut puutteellista. Kansanmurhan uhrit olivat pääosin Itä- ja Etelä-Euroopan romaneja, ja vaikka tarkkoja lukumääriä ei ole saatavilla, arvioiden mukaan kyse on sadoista tuhansista ihmisistä, jopa yli puolesta Euroopan sen aikaisesta romaniväestöstä.

Tapaamisessa korostettiin, että kansanmurhan tunteminen ja ymmärtäminen on keskeistä, jotta voidaan hahmottaa romaneihin kohdistuvien stereotypioiden syntyä ja niiden aiheuttamaa leimaamista ja syrjintää. Historiallisen tiedon avulla voidaan myös ymmärtää, miksi rasismi, vihapuhe ja ääriliikkeet ovat jälleen nousussa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa.

Tilaisuus tarjosi osallistujille mahdollisuuden pysähtyä menneisyyden äärelle ja pohtia sen vaikutuksia nykypäivään. Yhteinen keskustelu loi pohjaa tiedon lisäämiselle, ennakkoluulojen purkamiselle ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiselle. Menneisyydestä oppiminen on tärkeää, jotta sen virheitä ei toistettaisi – ei nyt eikä tulevaisuudessa.

Jyväskylän Pupuhuhdassa keskusteltiin yhteisöllisyydestä ja nykyajan haasteista

Jyväskylässä järjestettiin lämminhenkinen ja ajatuksia herättävä yhteisötapaaminen yhteistyössä paikallisen romaniyhdistyksen kanssa. Tapahtumapaikkana toimi Pupuhuhdan asukastalo, joka täyttyi ääriään myöten osallistujista. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua niin antigypsyismista kuin monista muista romaniväestöä koskettavista ajankohtaisista kysymyksistä.

Erityisesti vanhempi sukupolvi muisteli menneitä aikoja ja pohti romanien yhteisöllisyyden muutosta. Useat totesivat, ettei yhteisön yhteenkuuluvuus ole enää entisellään – ”kaikki oli ennen paremmin”, kuului monen suusta. Samalla nousi esiin vahva toive ja tarve palauttaa yhteisöllisyyden merkitys nykyajan haasteiden keskellä.

Keskusteluissa korostui, kuinka tärkeää on, että romanit tukevat toisiaan ja vaalivat perinteisiä arvoja, kuten yhteisvastuuta, kunnioitusta ja yhteenkuuluvuutta. Nyky-yhteiskunnan paineiden ja syrjinnän keskellä nämä arvot voivat toimia voimavarana ja suojana, jotka kantavat vaikeiden aikojen yli.

Tapaaminen osoitti, että yhteisön sisäinen vuoropuhelu on elintärkeää – ei vain menneisyyden muistelemiseksi, vaan myös tulevaisuuden rakentamiseksi. Pupuhuhdan asukastalolla käyty keskustelu oli osoitus siitä, että romanien ääni kuuluu ja että yhteisöllisyys elää yhä – ehkä eri muodossa kuin ennen, mutta edelleen vahvana ja merkityksellisenä.

Lahdessa yhteisötapaaminen nosti esiin romanien kokemuksia ja kansainvälisiä näkökulmia

Rakkavaha dielibosta -hankkeen viimeinen antigypsyismi-aiheinen yhteisötapaaminen järjestettiin Lahdessa nuorisotalolla, Lahden Romanien ansiokkaiden järjestelyjen siivittämänä. Tapahtuma tarjosi osallistujille tilaisuuden keskustella romaniväestöön kohdistuvasta syrjinnästä ja sen historiallisista sekä yhteiskunnallisista ulottuvuuksista.

Antigypsyismin käsite oli monille uusi, mutta se herätti heti vilkasta keskustelua ja kiinnostusta. Osallistujat kokivat aiheen tärkeäksi ja toivoivat, että tietoisuus siitä leviäisi laajemmalle. ”Harmitti kun mainos ei tavoittanut enemmän ihmisiä. Kaikkien olisi pitänyt kuulla tämä”, kuului monen pahoittelu tilaisuuden jälkeen.

Tapaamisessa oli mukana runsaasti nuoria aikuisia, jotka olivat hiljattain muuttaneet Lahteen Ruotsista. He toivat keskusteluun kansainvälisen näkökulman ja vertailivat kokemuksiaan rasismista eri maissa. Moni totesi, ettei Ruotsissa kohtaa lainkaan niin paljon rasismia kuin Suomessa. Ruotsin pitkä maahanmuuttajahistoria ja monikulttuurinen yhteiskunta ovat heidän mukaansa luoneet valmiuksia elää yhdessä erilaisten etnisten ryhmien kanssa.

Lahden tapaaminen oli tärkeä päätös Rakkavaha dielibosta -hankkeen kevätkauden yhteisötapaamisten sarjalle. Se osoitti, kuinka merkityksellistä on tarjota tilaa romanien kokemuksille, vahvistaa yhteisön sisäistä vuoropuhelua ja tuoda esiin myös kansainvälisiä vertailuja, jotka auttavat hahmottamaan syrjinnän rakenteita ja mahdollisuuksia niiden purkamiseen.

Rakkavaha dielibosta – Puhutaan osallisuudesta hankkeen toteuttavat vuosina 2025–2026 sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Romaniyhdistys ry. Hanke saa osarahoituksensa Euroopan unionin Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelmasta (CERV).