Suurlähettiläs Jari Vilén ”Jäsenmaiden osoitettava suurempaa poliittista tahtoa ja visioita romanistrategioissaan”

Jari Vilénin, EU:n suurlähettilään Euroopan neuvostossa juhlaseminaarin puhe kokonaisuudessaan

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Hyvät kuulijat,

Kiitän lämpimästi kutsusta tähän Romaniasiain neuvottelukunta 60 vuotta – juhlaseminaariin. Olen toiminut lähes kaksi vuotta EU:n suurlähettiläänä Euroopan neuvostoon Strasbourgissa, Ranskassa. Tässä tehtävässä ja roolissa olen seurannut romanikysymyksiä sekä Euroopan unionin että Euroopan neuvoston kontekstissa ja nähnyt näiden kahden instituution välisen yhteistyön merkityksen ja tärkeyden romanikysymyksissä ja romanien ihmisoikeuksien ja aseman parantamisessa.

Romanit ovat yksi Euroopan unionin sekä Euroopan neuvoston suurimmista vähemmistöistä ja monessa jäsenvaltiossa merkittävä vähemmistö. Euroopan unionin 28 jäsenvaltioissa on noin 6 miljoonaa romania, Euroopan neuvoston 47 jäsenmaissa taas arvioidaan olevan noin 10–12 miljoonaa romania. Suuria romanivähemmistöjä on etenkin Bulgariassa, Makedoniassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Nämä luvut ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä romanien liikkuvuuden takia läheskään kaikki romanit eivät ole rekisteröityneet omassa maassaan. Lisäksi useat romanit välttelevät rekisteröitymistä leimautumisen ja syrjinnän pelossa. Valitettavasti romanit kohtaavat kaikkialla Euroopassa ennakkoluuloja, suvaitsemattomuutta, syrjintää, marginalisoimista ja yhteiskunnallista poissulkemista arjessaan hyvin monilla eri sektoreilla ja tasoilla.

Valitettavasti romanit asuvat Euroopassa hyvin vaikeissa, jopa äärimmäisissä olosuhteissa. Etenkin Itä-Euroopassa iso osa romanivähemmistöä asuu kaupunkien laidoilla tai maaseudulla eristyksessä muusta väestöstä. Heidän asumuksensa ovat hyvin usein huonokuntoisia ja vailla sähköä ja juoksevaa vettä.

Romanien pakkohäätöjä on tapahtunut esimerkiksi Romaniassa, Italiassa ja Ranskassa. Euroopan komissio varoitti Ranskaa vuonna 2010 romaneja loukkaavista käytännöistä mahdollisten sanktioiden uhalla, kun Ranska karkotti tuhansia Romanian ja Bulgarian romaneja Ranskasta vastoin heidän oikeuksiaan. Romaneja on estetty saamasta oman maansa kansalaisuutta tai sosiaalietuuksiin tarvittavia henkilöllisyysasiakirjoja. Julkiset terveydenhuollon palvelut ovat usein romaneiden tavoittamattomissa. Romanien eliniän odote on monissa maissa alhaisempi kuin pääväestön.

Koulutussektorilla haasteena ovat muun muassa paikallisten koulujen puuttuminen tai jopa se, ettei romanilapsia hyväksytä oppilaiksi kouluihin. Romanilapsia sijoitetaan yhä perusteettomasti erityiskouluihin ja syrjitään opetuksessa esimerkiksi Tšekissä, Unkarissa, Kreikassa ja Slovakiassa. Monista eri syistä johtuen moni romaninuori lopettaa koulunsa kesken. Tämä johtaa lukutaidottomuuden, koulutuksen puutteeseen ja sitä myötä kasvavaan marginalisoitumiseen - pitkällä tähtäimellä jopa elinikäiseen työttömyyteen. Romanien työllisyysasteet ovat muuta väestöä paljon alhaisempia. Työttömyys taas vaikuttaa sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan, asunnottomuuteen – ja näin kierre on valmis.

Romanien heikko asema on Euroopan laajuinen ihmisoikeushaaste, erityisesti yhdenvertaisuuden edistämisessä. Eurooppalaiset instituutiot: Euroopan unioni, Euroopan neuvostoja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, sekä näiden jäsenmaat ovat vastuussa romanien ihmisoikeuksien ja aseman parantamisessa. Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto tekevät työtä romanien aseman parantamiseksi sekä erikseen että yhdessä.

EU ja romanit

EU:n tasolla EU:n toimielimet ja EU;n jäsenmaat ovat yhdessä vastuussa romaniväestöön kuuluvien EU-kansalaisten elinolojen parantamisesta,  integroinnista ja romaanien sosiaalisen osallistamisen parantamisesta.

Jäsenmailla on kuitenkin ensisijainen vastuu ja suurin toimivalta romaneihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten estämisessä. Osassa jäsenmaista on tehty hyvää työtä romanien ihmisoikeuksien edistämiseksi, mutta osassa jäsenmaista se ei ole ollut prioriteetti, eikä romanien aseman parantamiseen ole satsattu tarpeeksi.  

EU:n velvollisuus onkin varmistaa, että sen jäsenvaltiot kunnioittavat romanien oikeuksia. Euroopan komissio onkin saattanut voimaan merkittäviä poliittisia, oikeudellisia ja taloudellisia instrumenttikehyksiä, jotka oikein toimeenpantuna tuottavat hyviä tuloksia:

Poliittinen kehys – EU:n kehystoimet kansallisiksi romaanien integraatiopolitiikoiksi:

EU on jo pitkään korostanut romanien sosiaalisen osallisuuden parantamista ja syrjinnän vastustamista.

Syyskuussa 2008 pidettiin ensimmäinen romaniväestöä käsitellyt EU:n huippukokous.

Vuonna 2010 Euroopan komissio antoi tiedonannon Romaniväestön sosiaalisesta ja taloudellisesta integraatiosta Euroopassa ja vuonna 2011 tiedonannon vuoteen 2020 ulottuvista kansallisia romanien integraatiostrategioita koskevista EU:n kehystoimista.

Tiedonannossa kutakin jäsenmaata kehotettiin laatimaan oma romanien integraatiostrategia ja esittämään konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi. Sen jälkeen jokainen maa laati kansallisen romanistrategian tai toimenpideohjelman, jotka komissio arvioi vuonna 2012 antamassaan tiedonannossa romanien integraatiota edistävistä kansallisista strategioista. Eurooppa-neuvosto puolestaan antoi joulukuussa 2013 suosituksen romanien integraatiota EU-maissa edistävistä toimenpiteistä.

Vuonna 2013 julkaistussa strategioiden täytäntöönpanon arviointiraportissa tarkasteltiin eri maiden rakenteellisia edellytyksiä romanistrategian toteuttamiseksi. Vastaavia raportteja on määrä laatia EU:ssa vuosittain vuoteen 2020 asti.

Vuoden 2014 raportissa arvioidaan edistymistä neljällä keskeisellä toiminta-alueella: koulutus, työllisyys, terveydenhuolto ja asuminen. Raportissa arvioitiin myös syrjinnän vastaisia toimia sekä varojen käyttöä.

Vuoden 2015 tiedonannossa tarkastellaan integraatiostrategioiden toteuttamisen rakenteellisia edellytyksiä. Asiakirjassa todetaan, että kansallisten romani-integraatiostrategioiden ja EU:n rahoitusvälineiden yhteensovittamisessa on tapahtunut kehitystä, mutta syrjinnän ja romanivastaisuuden torjuntaa olisi tehostettava. Komissio on korostanut myös Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvissä keskusteluissa, että romanien integraation toteutuminen edellyttää lisäpanostusta.

Oikeudellinen kehys – syrjinnänvastainen lainsäädäntö ja neuvoston suositus 2013

Neuvoston direktiivi (RASISMIDIREKTIIVI) (2000/43/EY) rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta kieltää syrjinnän usealla alalla. Tämä direktiivi suojelee myös romaneita.

Keskeinen työkalu vihapuhetta ja viharikoksia vastaan on puitepäätös (2008/913/JHA) rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin.

Vuonna 2013 hyväksyttiin laatuaan ensimmäinen eurooppalainen EU:n neuvoston suositus, joka kohdistuu erityisesti romaneihin. Tämä jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä täydentää EU:n kehitystoimia laajentamalla horisontaalisia ja rakenteellisia toimenpiteitä ja institutioimalla jäsenvaltioiden raportoinnin.

Vuonna 2014 Euroopan komissio ilmoitti käynnistävänsä rikkomusmenettelyn Tšekkiä vastaan romanivähemmistön syrjinnästä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun komissio käynnisti rikkomusmenettelyn EU:n jäsenvaltiota vastaan ns. rasismidirektiivin perusteella. Komissio katsoi, ettei Tšekki ollut noudattanut kyseistä direktiiviä antaessaan romanilasten syrjinnän jatkua tšekkiläisissä kouluissa. Komission käynnistämä rikkomusmenettely on tehokas tapa vaikuttaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimintaan.

Vuonna 2015 komissio aloitti rikkomusmenettelyt rasismidirektiivin rikkomisesta myös Slovakiaa vastaan koskien romanilasten järjestelmällistä, institutionaalista syrjintää koulutuksessa. Uusin vastaava menettely on juuri nyt vuonna 2016 käynnistetty Unkaria vastaan.

Jos nämä maat eivät sitoudu muuttamaan toimintaansa komission vaatimalla tavalla, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Taloudelliset kehykset – Euroopan rakenne- ja investointirahastot 2014–2020:

Euroopan komissio pyrkii vahvistamaan romanien asemaa kannustamalla jäsenmaita käyttämään osan EU:n rakennerahastojen varoista romaniväestön tukemiseen. Komission mukaan rakennerahastojen avulla romaniväestöä voidaan auttaa joustavasti ja tehokkaasti tarjoamalla esimerkiksi asuntoja ja koulutusta.

Useat uudet instrumentit palvelevat EU rahastojen parempaa käyttöä sosiaaliselle osallisuudelle. Jäsenvaltioita pyydettiin allokoimaan vähintään 20 % kansallisista Euroopan Sosiaalirahaston osuuksista sosiaalisen osallisuuden tavoitteelle.  Jäsenmaat ovat jopa ylittäneet tämän tavoitteet ja allokoineet keskimäärin 25 %. Yksi investointiprioriteeteista tämän tavoitteen alla on marginalisoitujen yhteisöjen, kuten romanien sosio-ekonominen integraatio.

Komissio jatkaa jäsenvaltioiden romanien integraation edistämisen monitorointia ja valvoo, että romanien perusoikeuksia kunnioitetaan.

Komissio on tehostanut ponnistuksiaan varmistaakseen romaneihin kohdistuvan syrjimättömyyden ja vihapuheita ja viharikoksia vastustavan lainsäädännön asianmukaisen täytäntöön- ja toimeenpanon, myös paikallisella tasolla. Komissio on myös kehottanut jäsenmaita osoittamaan suurempaa poliittista tahtoa ja pitkäaikaista visiota romanien syrjinnän vastustamiseksi.  

Komissio tuomitsee vahvasti kaikki rasismin ja muukalaisvihan muodot ja manifestaatiot. Vihamielinen, vastahakoinen käyttäytyminen voi kontribuoida suvaitsemattomuuden hyväksyntään yhteiskunnassa.  

Romanien vastaisuus yhdessä kasvavan ääriliikehdinnän ja suvaitsemattomuuden kanssa EU:n kansalaisten keskuudessa nostaa esille vakavia huolenaiheita komissiossa. Nämä ilmiöt eivät jätä meitä välinpitämättömiksi, erityisesti muistaessamme toisen maailman sodan synkät ajat.

Euroopan komissio myöntää, että yrityksistä huolimatta romanien sosiaalinen poissulkeminen ja syrjintä sekä romanivastaisuus ovat laajalti levinneitä Euroopassa. Vahvempia toimia tarvitaan näiden kielteisten ilmiöiden vastustamiseksi. Romanien integrointi on jäsenvaltioiden etujen mukaista, ja erityisesti niiden jäsenvaltioiden, joissa on suuri romanivähemmistö.

Romanien osuus kouluikäisestä väestöstä ja tulevaisuuden työvoimasta on merkittävä ja kasvava. Esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa joka neljäs tai viides työmarkkinoille tulija on romani. Jotta romanit voisivat hyödyntää mahdollisuutensa ja osallistua yhteiskuntaan aktiivisesti ja yhdenvertaisesti, tehokkailla työvoiman aktivointitoimilla sekä henkilökohtaisilla ja helposti saatavilla romanityönhakijoiden tukipalveluilla on ratkaiseva merkitys. Romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävien toimien tueksi tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa todellisten muutosten saavuttamiseksi.

Euroopan neuvosto ja romanit

Euroopan neuvosto tekee työtä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Euroopan neuvosto on toiminut jo yli 40 vuotta romanien ihmisoikeuksien ja aseman parantamisessa ja vahvistamisessa Euroopassa.

Suomen tavoitteena on ollut, että Euroopan neuvoston romanien asemaa koskevassa työssä korostuu ennen kaikkea romanien ja romanijärjestöjen todellinen ja merkityksellinen osallistuminen järjestön työhön sekä romaninaisten oikeuksien vahvistaminen.

Euroopan romanifoorumi

Euroopan neuvoston kumppanina on vuodesta 2004 asti toiminut Euroopan romanifoorumi, maanosan kymmenmiljoonaisen romaniväestön yhteinen ääni. Tämä uraauurtava elin syntyi Suomen ja presidentti Halosen aloitteesta. Halonen esitti aloitteen Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle tammikuussa 2001. (Presidentti Halonen totesi romanien olevan edelleen Euroopan syrjityin yhteinen vähemmistö ja romanien asema ja osallistumien tulisi turvata pyrkimällä luomaan heille "yhteinen ääni", eli edustuselin Euroopan tasolla.) Foorumi on itsenäinen, hallituksista ja hallitustenvälisistä järjestöistä riippumaton elin. Sillä on kansalaisjärjestön asema. Samalla sillä on kuitenkin Euroopan neuvoston kanssa kumppanuussopimus, joka suo sille muun muassa erityissuhteen Euroopan neuvoston eri elinten kanssa. Elimestä riippuen erityissuhde voi toteutua niin, että foorumi osallistuu kuulemisiin tai kokouksiin tai siltä voidaan pyytää asiantuntijanäkemyksiä. (Toimii edelleen, mutta Euroopan neuvoston rahoitus foorumille päättyi vuoden 2015 lopussa.)

Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston välinen yhteistyö

Euroopan komissiolla ja Euroopan neuvostolla on yhteisiä ohjelmia romanien aseman parantamiseksi. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi yhteistä ohjelmaa romanien osallistamiseen liittyen ja jotka keskittyvät tukemaan paikallisia toimijoita.

ROMED-ohjelma (käynnistetty vuonna 2011 yhdessä Koulutus ja kulttuuri -pääosaston kanssa, vuosittainen budjetti 500.000 €) on koulutusohjelma kouluissa, kulttuurin saralla ja terveydenhuollossa toimiville mediaattoreille, tavoitteena palauttaa vuoropuhelu romaniyhteisöjen ja valtavirtayhteiskunnan välille (kouluviranomaiset, kunnille jne). Se on kouluttanut yli 1600 välittäjää.

ROMACT-ohjelma (käynnistetty vuonna 2013 6 maassa, yhdessä Työllisyys-pääosaston kanssa, vuosittainen budjetti € 1.000.000) antaa tukea kunnille, jotta ne voivat hakea ESR / rakennerahastoista tukea romaniyhteisöjen sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi Euroopan neuvosto käynnistää piakkoin yhteisen ohjelman EU:n komission Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kanssa romaninaisten oikeussuojan edistämiseksi (vuosittainen budjetti € 700.000) Suunniteltu yhteinen ohjelma pyrkii voimaannuttamaan romaninaisia ja -tyttöjä, jotta heillä olisi parempi pääsy oikeusapuun. Se pyrkii myös luomaan kumppanuuksia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Yhteenvetona

- Euroopan tasoisella politiikalla yhdessä jäsenmaiden kanssa on saatu ja saadaan aikaan aitoa edistystä. Kuitenkin tarvitaan lisää sitoutumista, resursseja ja aitoa tahtotilaa romanien aseman parantamiseksi erityisesti jäsenmaiden puolelta.

- Romanipolitiikka on saatava luonnolliseksi ja luontevaksi osaksi politiikan valtavirtaa. Romanien asema on huomioitava niin työllisyys-, sosiaali-, asumis-, koulutus-, terveys-, kuin tasa-arvopolitiikassakin.

- EU:n komissio tehtävänä on varmistaa jäsenmaiden velvoitteiden täyttäminen.

- Uutena haasteena romanien asemaa on heikentänyt Eurooppaa koetteleva siirtolaiskriisi. Kun katseet ja resurssit ovat kääntyneet siirtolaiskriisin hoitamiseen, on vaarana se, että romanikysymykset jäävät jalkoihin. Eurooppaa koetteleva suvaitsemattomuuden ja rasismin kasvu uhkaavat myös romaneita. Jälleen kerran on puhallettava yhteen hiileen ihmisoikeuksien edistämiseksi – unohtamatta mitään ryhmää.