Suomen romanien oikeudet -seminaarin antia

7.4.2016, Eurooppasali

Tausta

Suomen romanien oikeudet -seminaari kokosi 7.4.2016 Eurooppasaliin joukon romanien sekä yleisemmin vähemmistöjen oikeuksista kiinnostuneita tahoja kuulemaan puheenvuoroja ja keskustelemaan aiheesta. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto (Minority Rights Group Finland) sekä Romaniasiain neuvottelukunta. Seminaarin keskiössä olivat romanipoliittinen ohjelma, nuoriso, vanhukset, Itä-Euroopan romanit sekä järjestötoimijat.

Seminaari

Seminaari sisälsi monipuolisia puheenvuoroja järjestäviltä tahoilta, romanijärjestöjen toimijoilta sekä Helsingin yliopiston tutkija Heini Puuruselta. Järjestökentän toimijoista puheenvuoroja esittivät Tiina Isberg ja Janita Nyman Suomen Romaniyhdistyksestä sekä Armas Lindberg Suomen Romanifoorumista. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Tuovi Putkonen Ylen Romano Mirits -ohjelmasta.

Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston (MRG Finland) puheenjohtaja Okan Daher avasi seminaarin tervetuliaissanoilla ja kertoi kattojärjestö MRG Internationalin (Lontoo) kansainvälisestä toiminnasta sekä MRG Finlandin taustasta, historiasta ja nykyisestä toiminnasta. MRG on maailmanlaajuisesti vähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja ihmisoikeuksien puolesta toimiva järjestö. Daher toivoi seminaarin tarjoavan näkökulman siihen, mitä romanien oikeuksille kuuluu Suomessa sekä Euroopassa. Samalla hän onnitteli Romaniasiain neuvottelukuntaa sen 60-vuotistaipaleen johdosta ja toivotti hyvää romanien kansallispäivää. Hän toi esille, miten Romaniasiain neuvottelukunta on toiminut ansiokkaasti kuluneina vuosikymmeninä romaniväestön ja viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä ja toivotti onnea ja menestystä jatkossakin. Daher myös kiitti Romaniasiain neuvottelukuntaa hyvästä yhteistyöstä seminaarin valmistelussa.

MRG Finlandin puheenjohtaja Okan Daher

Tänä päivänä tarvitaan myönteistä poliittista sitoutumista

Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpela viittasi puheenvuorossaan 8.4. vietettävän romanien kansallispäivän historiaan ja kertoi sen symbolien kuvastavan romaniaktivismia; sitä miten valtioiden rajat on pystytty ylittämään ja perustamaan kansainvälinen vähemmistöliike. Romanien kansallispäivä on hieno päivä myös järjestötyölle.

Katsaus romanipolitiikan toteuttamiseen eri vuosikymmenillä toi esille, miten 1950-luvun romanikulttuuria häivyttävästä assimilaatiopolitiikasta on siirrytty nykypäivän integraatioajatteluun. Kansainväliseen yhteisöön kuuluminen on vaikuttanut siten, että romanipolitiikan agendaan vaikutetaan myös ulkopuolelta. Kolme ajankohtaista elementtiä tämän hetken työssä ovat vähemmistöjen sisäisten ryhmien tasa-arvon huomioiminen, liikkuvuus ja sen tuomat haasteet sekä vallitseva ilmapiiri. Puheenvuoron tärkein viesti oli, että tänä päivänä tarvitaan myönteistä poliittista sitoutumista. Kansalaistoimijoilla on keskeinen rooli toimia positiivisena esimerkkinä siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Vallitsevassa tilanteessa emme voi syyllistyä keskustelua torjuvaan retoriikkaan, vaan ennemmin pitäisi pyrkiä avoimeen dialogiin eri osapuolten kesken.

Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpela

Kulttuurin huomioivat palvelut edistävät romanivanhusten osallisuutta

Tiina Isberg Suomen Romaniyhdistys Ry:n Bahtalo phuuriba - Onnellinen vanhuus -projektista käsitteli puheenvuorossaan romanivanhusten osallisuutta sekä romanien historiaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Romanivanhuspalvelukartoituksen mukaan romanivanhukset ovat syrjäytyneet palveluista ja havaittavissa on laajaa yksinäisyyttä sekä syrjäytymistä. Esimerkiksi terveysvalistus ja kuntoutus eivät ole tavoittaneet romanivanhuksia, eikä erilaisista virkistyspalveluista tiedetä. Suomen Romaniyhdistys on tarjonnut kulttuurisensitiivisiä palveluita vuodesta 2009 lähtien, jotka huomioivat kulttuurin erityiset tarpeet. Projektissa on toteutettu muun muassa kerhotoimintaa, palveluohjausta sekä liikkuva toimisto. Kulttuurin huomioivia vanhuspalveluita on kehitetty ja romanivanhukset ovat aikaisempaa tietoisia näistä palveluista. Osallistujat ovat kokeneet toiminnassa mielekkäimmäksi yhdessäolon sekä muiden romanivanhusten kanssa keskustelun. Osallistujien jakama yhteinen historia on koettu hyvin tärkeäksi ja tämän lisäksi kerhot ovat tarjonneet merkittävän mahdollisuuden puhua omaa äidinkieltä.

Järjestökenttä haastaa tarttumaan härkää sarvista

Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Armas Lindbergin puheenvuoro käsitteli romanijärjestöjen toimintaa sekä romanien asemaa Suomessa. Hänen mukaansa Suomessa on menty huimasti eteenpäin ja poliittinen tahtotila on muuttunut sulauttamisesta tasavertaiseen osallistumiseen. Järjestökenttä voi hyvin, viranomaisten kanssa työskennellään yhdessä ja vuoropuhelu eri toimijoiden välillä on sujuvaa. Lindberg kokee romanipoliittisen ohjelman hyväksi välineeksi, jolla lähteä haastamaan eri toimijoita. Hän pitää tärkeänä, että romanit ovat itse mukana tekemässä ja vaikuttamassa omiin asioihinsa. Kaikkien kulttuurien takana on ihminen, joka haluaa kuulua, olla osallinen ja rakentaa yhdessä. Lindberg kannustaa romaneita tarttumaan toimeen, tulemaan esille ja täyttämään velvollisuuksia.

Harva nuori saa astella kultaisella keskitiellä ilman romani -etuliitettä

Janita Nyman Suomen Romaniyhdistys Ry:n Au mensa II -nuorten projektista käsitteli puheenvuorossaan romaninuorten asemaa sekä romaninuorien kohtaamia haasteita koulussa ja työelämässä. Hän jakoi näkemyksen siitä, että romanien täytyy ottaa yhteiskunnassa oma paikkansa. Nymanin mukaan tällä hetkellä romaninuoren paikka suomalaisessa yhteiskunnassa on vain puoliksi täytetty. Rakenteita on vaikea rikkoa, etenkin jos on yksin. Toisaalta myös suuren joukon sama tilanne voi vaikeuttaa integraatiota.

Kuten jokainen nuori, romaninuori tarvitsee kehuja ja tukea aikuisilta. Nuorta ei voi ruokkia negatiivisella palautteella, vaan sen sijaan tarvitaan vastapainoksi kannustusta ja opettelua. Jokainen nuori tarvitsee tilaa opetteluun ja epäonnistumisiin etnisestä taustastaan huolimatta. Romaninuorelle tätä tilaa ei usein anneta ja unohdetaan yksilö epäonnistumisen takana. Tuijotettaessa romaniutta unohdetaan se, että kyseessä on vaikeassa isässä oleva nuori, joka hakee omaa paikkaansa. Nymanin mukaan todella harva romaninuori saa astella kultaisella keskitiellä, ilman romani-etuliitettä.

Janita Nyman ja Tiina Isberg Suomen Romaniyhdistys Ry:stä

Itä-Euroopan romanien oikeuksien edistämiseksi tarvitaan konkreettisia toimia

Helsingin yliopiston tutkija Heini Puurunen käsitteli puheenvuorossaan Itä-Euroopan romaneiden tilannetta sekä Suomessa että heidän kotimaissaan. Hän halusi puheenvuoronsa alkuun tuoda esille, että on harmillista ettei seminaarissa ole ryhmän omaa edustajaa puhumassa. Oman äänen kuuluviin tuominen olisi oikeuksien saavuttamisen kannalta keskeistä. Puurunen kertoi, että Helsingissä on kuluvana talvena sinnitellyt kadulla päivin ja öin joukko ihmisiä ja heidän oikeutensa välittömästä suojelusta ei ole toteutunut. He ovat kuitenkin tehneet valinnan tulla Suomeen, sillä tilanne täällä on joka tapauksessa parempi kuin heidän kotimaassaan.

Suurin osa Helsingin ja muiden kaupunkien kaduilla olevista ihmisistä on Bulgariasta ja Romaniasta ja he ovat pääosin romaneita. Osa ihmisistä on ollut Suomessa jo monta vuotta ja tänä aikana perheiden elinolosuhteita ei ole nostettu sille tasolle, että kotimaassa voitaisiin vieläkään elää. Romaniassa ja Bulgariassa olosuhteet ovat viime vuosina heikentyneet entisestään ja kielteinen kehitys on jatkunut vuoteen 2015, mistä esimerkkinä toimivat pakkohäädöt. Samaan aikaan Suomessa tietoisuuden kasvattamisessa on onnistuttu. Nyt kuitenkin tarvittaisiin konkreettisia toimia ja Puurunen toivoi, että ensi talvena ihmiset eivät enää nukkuisi pakkasessa. Puurusen mielestä ongelmien ilmetessä Helsingin tasolla, myös ratkaisuja olisi tehtävä tällä tasolla. Tulee pohtia, miten romanisiirtolaisten asemaa ja osallistumista voitaisiin tukea Suomessa sisäisten vähemmistöjen aseman huomioiden. Näitä kysymyksiä ei voida sysätä ylikansallisille elimille, sillä kukin maa voi vaikuttaa omilla toimillaan.

Janita Nyman, Heini Puurunen, Tiina Isberg, Armas Lindberg sekä Tuovi Putkonen

Yhteenveto

MRG Finlandin hallituksen jäsen, Reetta Toivanen esitti seminaarin loppupuheenvuoron sekä yhteenvedon. Hän kiitti puheenvuoroja kattavan kuvan luomisesta. Vaikka romanien oikeudet ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, Toivanen näkee, että työtä on kuitenkin vielä tehtävänä.  Seminaarin aikana heräsi myös vilkasta keskustelua eri aiheista. Yleisökeskustelu käsitteli puheenvuorojen aihealueiden lisäksi etenkin romanikielen asemaa ja sen säilyttämistä, romanipolitiikkaa, romanien asemaa suhteessa muihin vähemmistöihin sekä romanien osallistamisen ja osallistumisen tärkeyttä. Seminaari täytti tarkoituksensa ollen mielenkiintoinen, antoisa sekä hyödyllinen. Tämänkaltaiselle vuoropuhelulle vähemmistöjen ja viranomaisten välillä on jatkossakin tarvetta.