Romanit on huomioitava paremmin valtioneuvoston rasisminvastaisessa työssä
Hallitus antoi yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä koskevan tiedonantonsa, jossa se vakuutti hallituksen kaikkien puolueiden sitoutuvan rasisminvastaiseen työhön. Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) oli kuultavana tiedonannon valmistelussa. Romanien näkökulmaa ei silti huomioida riittävästi tiedonannossa. Tiedonanto puuttuu muun muassa työllisyyden rakenteelliseen syrjintään, rasismia koskevan tietopohjan kartuttamiseen sekä virkahenkilöiden kouluttamiseen. Romanien osallistuminen tiedonannon toimeenpanoon on välttämätöntä, jotta tosiasiallinen yhdenvertaisuus näkyisi toiminnan tasolla.
Tiedonantoa koskevissa puheenvuoroissa eduskunnassa kuultiin jopa rasismia mitätöiviä ja historiaa vääristeleviä puheenvuoroja. Poliittisten päättäjien riittämätön irtisanoutuminen rasismista on lisännyt romaneihin kohdistuvaa rasismia ja vihapuhetta. Internetissä julkaistaan jatkuvasti vihapuhetta ja se vähentää yhteiskunnan turvallisuutta. Romanien oma ääni ei kuulu rasismikeskustelussa.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa viranomaisia edistämään yhdenvertaisuutta aktiivisesti ja suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan. Romanien kohdalla tosiasiallinen yhdenvertaisuus ei toteudu. Asenteiden tasolla ilmenevä arjen rasismi sekä esimerkiksi työelämässä esiintyvä rakenteellinen rasismi heikentävät ihmisten mahdollisuuksia. Julkisessa keskustelussa on jopa esitetty väitteitä, ettei vähemmistöihin kohdistu Suomessa syrjintää, vaikka monet tutkimukset osoittavat rodullistettuihin suomalaisiin, kuten romaneihin, kohdistuvan rasismin olevan merkittävä este hyvinvoinnille. Rasististen tekojen historian vääristeleminen on osa rasismin vähättelyä. Suomalaiseen yhteiskuntaan on aina kuulunut erilaisia kielellisiä, uskonnollisia ja kulttuurillisia vähemmistöjä ja suomalaisen yhteiskunnan valkoisuus on historiantutkijoiden kumoama myytti. Historialliset faktat puhuvat karua kieltään myös siitä, miten suomalainen yhteiskunta on ajan saatossa suhtautunut vanhoihin vähemmistöihin. Romanien historiaan kuuluu hirttolaki, työleirit ja assimilaatiopolitikka, jossa romaneja sekä romanien kieltä ja kulttuuria on yritetty hävittää. Euroopassa miljoonia romaneja murhattiin holokaustissa.
Suomen valtio on 1970-luvulta lähtien edistänyt romanien oikeuksia ja 1990-luvulla nuo oikeudet kirjattiin perustuslakiin. Vuonna 2023 Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomi edistää romanien yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa. Myös EU:n puiteohjelma romanien yhdenvertaisuudesta edellyttää Suomelta toimia romaneihin kohdistuvan rasismin poistamiseksi. Euroopan Unionissa romanipolitiikka on tärkeä ihmisoikeuspoliittinen painopiste, johon Suomi on sitoutunut.
Hyvät väestösuhteet ovat edellytys Suomen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Niitä ei edistetä sallimalla rasistinen vihapuhe. Ensiaskel olisi tunnistaa rasismi merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja puuttua vihapuheeseen, ihmisryhmiä eriarvoistavan asenteen tahalliseen levittämiseen. Rasismia on ihmisryhmien määrittely alempiarvoiseksi esim. etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Määrittelyssä ei ole mitään epäselvää. Kyse on kaikkien päättäjien halusta ja kyvystä sitoutua yhdenvertaisuuden edistämiseen.
Romanit ovat Suomen perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksissa suojeltu vähemmistöryhmä. Romaneihin kohdistuva syrjintä kaikilla elämän osa-alueilla on tutkitusti erittäin yleistä ja heikentää jopa romanilasten uskoa tulevaisuuteen. RONK kehottaa kaikkia päättäjiä ja viranhaltijoita, joille yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite kuuluu, suorittamaan THL:n verkkokurssin antirasismista. Siinä kehotetaan haastamaan omia asenteita.
