ROMANIKIELI: Opetusministeri Anders Adlercreutzin tapaaminen syyskuussa
Syyskuussa 5.9.2025 järjestettiin Kotimaisten kielten keskuksen yhteydessä toimivan romanikielen lautakunnan toiveesta tapaaminen opetusministeri Anders Adlercreutzin kanssa. Tapaamisen aiheena olivat huoli romanikielen elvytyksestä, opetuksen järjestämisestä sekä aseman vahvistamiseen liittyvät asiat.
Tilaisuuden aluksi opetusneuvos Irja Seilola opetushallituksesta esitteli romanikielen elvytysohjelman toimenpiteitä sekä toimeenpanoa.
Seilola kertoi myös alustavia tuloksia opetushallituksen viimeisimmästä romanioppilaiden perusopetuksen tilanteesta ja romanikielen opetuksen resursseista tehdystä tilanneselvityksestä. Selvityksen tuloksista on nähtävissä perusopetusta täydentävän romanikielen oppilasmäärän laskun voimakas jatkuminen seuraavasti: 2016 oppilaita oli 100, 2024 heitä oli 28 ja tänä vuonna 2025 arviolta vain 12. Huoli nousee myös siitä, että kyselyyn vastanneiden (n=58) yli 50 % on kokenut kiusaamista perusopetuksessa, tiedostamatonta kiusaamista on tapahtunut myös aikuisten suunnalta.
Romanikielen elvytysohjelma on vuodelta 2022 ja siinä esitettyihin toimenpide-esityksien toimenpanoon ei ole erillisrahoitusta. Toimia toteutetaan Suomen Kulttuurirahaston myöntämällä apurahalla, joka on vuosille 2023–2030. Ministeritapaamisen yhtenä aiheena oli myös romanikielen elvytysohjelmassa ja Romanipoliittisessa ohjelmassa (Rompo3) kirjattu tavoite etäyhteyksin toteutettavasta romanikielen opetuksesta. Romanilasten määrää perusopetuksessa ei Suomessa tilastoida, mutta arvio on, että heitä olisi noin 700 oppilasta. Romanikielen opettajien määrä on pieni, eikä heitä ole joka alueella Suomessa, jonka vuoksi opetuksen järjestäminen olisi ideaalia sekä lähi- että etäopintoina. Toiveissa on, että saataisi romanikielen elvyttäjiä, jotka jalkautuisivat eri puolelle Suomea. Romanit kokevat oman kieli- ja kulttuuri-identiteettinsä arvokkaana ja romanikielen oppiminen on tärkeä osa sitä.
Opetushallituksessa toimii säännöllisesti kokoontuva romanien koulutusta tukeva ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja on kouluneuvos Jorma Kauppinen.
Romanikielen lautakunnan varapuheenjohtaja erityisasiantuntija Miranda Vuolasranta toi ministerin tapaamiseen lautakunnan huolestuneet terveiset romanikielen tilasta. Suomessa puhuttu kaalo-murre on kuolemassa, ellei elvytystoimissa päästä selkeästi eteenpäin. Vuolasranta toi puheenvuorossaan esille kansainvälisissä yhteyksissä Suomen saamat suositukset romanikielen elvytystoimien kiireellisyydestä. Romanikielen puhujien määrä ja kielitaito ovat heikentyneet huomattavasti. Romanikielen näkymättömyys vaikuttaa romaniväestön omaan motivaatioon ylläpitää kieltään eikä kieltä voi myöskään käyttää missään julkisesti. Huomioitavaa on se, että Suomesta puuttuu valtakunnallinen romanikulttuurin museo/kulttuurikeskus, joka olisi myös käytännössä osaltaan edesauttamassa romanien kulttuurillisten arvojen ja identiteetin ylläpitämistä ja vahvistamista eri sukupolville. Vuolasranta esittää myös, että tarvitaan henkilöitä paikallisesti elvyttämään kielenkäyttämisen taitoja.
Kielen määräaikainen elvyttäminen ei ole riittävä toimenpide, vaan tarvitaan rakenteellisia muutoksia. Romanikieli on mainittu perustuslaissa, mutta se ei takaa romanikielen aseman paranemista, sillä pitkäjänteiselle romanikielen kehittämiselle ja kielitaidon turvaamiselle ei ole osoitettu toimeenpanoresursseja. Romanikielen lautakunta esittää, että romanikielestä tulisi säätää lailla, jossa olisi velvoitteita romanikieltä koskien. Lautakunta on jo aiemmin (2021) esittänyt ulkoministeriölle aloitteen, jossa pyydettiin tarkastelemaan uudelleen Suomen sitoumuksia Euroopan neuvoston Alueellisten ja vähemmistökielten peruskirjaan liittyen. Lautakunta toivoo opetus- ja kulttuuriministeriöltä tukea siinä, että tämä aloite otettaisiin uudelleen tarkasteluun.
Vierailun lopussa käytiin vielä keskustelua ministerin johdolla sekä ojennettiin hänelle romanikielen elvytysohjelman lisäksi myös Romanipoliittinen ohjelma (Rompo3) ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2023–2026.
Opetusministerin tapaamiseen osallistuivat Seilolan ja Vuolasrannan lisäksi asiantuntija Mertsi Ärling opetushallituksesta, suunnittelija Henry Lindgren Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta/Ronk jäsen, erityisasiantuntija Sini Keinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä/Ronk jäsen sekä erityisasiantuntija, pääsihteeri Janette Grönfors sosiaali- ja terveysministeriöstä/Ronk. Tapaamisen suunnittelutyöryhmässä olivat mukana myös Jorma Kauppinen sekä opetusneuvos, Romanikielen lautakunnan puheenjohtaja Henry Hedman.
