Romanikielen on viimeistään nyt aika löytää paikkansa yhteiskunnassa – Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät 16.9.2020

Neuvottelupäivien teemana oli tänä vuonna romanikielen tämänhetkinen tilanne sekä tulevaisuus.

Toimin syyskuusta marraskuuhun korkeakouluharjoittelijana RONKissa ja samalla myös Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnassa VANEssa. Sain kunnian osallistua romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäiville 16.9.2020, joiden teemana oli romanikielen nykyinen tilanne vakavasti uhanalaisena kielenä sekä alustavat suunnitelmat kielen elvyttämiseksi. 

Neuvottelupäivät järjestettiin etäyhteyksin webinaarina, ja samalla tapahtuma oli sähköisen vuorovaikutuksen opettelua kaikille osallistujille. Vaikka tuolloin pauhannut Aila-myrsky aiheutti pieniä viivästyksiä ohjelmistoon, kokonaisuudessaan neuvottelupäivät oli varsin hienosti rakennettu, tehokkaasti tietoa välittävä ja onnistunut tapahtuma. 

Ohessa on koottuna osa päivän ohjelmistosta ja linkit materiaaleihin, jotka ovat kaikkien käytössä. 

Helsingin yliopiston tervehdys, romanikielen -ja kulttuurin opintoaine 
Yliopisto-opettaja, Anette Åkerlund 

Anette Åkerlund nosti puheenvuorossaan esiin mahdollisuuden opiskella romanikieltä Helsingin yliopistossa. Åkerlund painotti sitä, että kurssit järjestetään yhteistyössä Helsingin avoimen yliopiston kanssa, ja siten opintoja voi suorittaa omaan tahtiin haluamansa määrän ilman, että tähtäisi korkeakoulututkintoon. Opiskelu on mahdollista myös etäyhteydellä sekä tenttimällä kurssit. Lisää tietoa romanikielen ja –kulttuurin opintokokonaisuudesta löydät avoimen yliopiston sivuilta. 

Romanikieli tänään, eilen ja huomenna, romanikielen käyttö Suomen romaniyhteisössä 
Opetusneuvos Henry Hedman 

Romanikielen elvytysohjelman esittely 
Opetusneuvos Susanna Rajala, opetushallitus 
Asiantuntija Miriam Schwartz, opetushallitus 

Esimerkki kielenelvytysohjelmasta:
Valtioneuvoston periaatepäätös toimenpideohjelmaksi saamen
kielen elvyttämiseksi
Erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez, opetus- ja kulttuuriministeriö

Kokemuksia saamen kielten elvytyksestä
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen tutkijatohtori Annika Pasanen, Helsingin yliopisto

Ohjelmistoon kuului myös Kahoot-sovelluksen avulla toteutettu kysely romanikielestä. Sovelluksen avulla voi koota kysymyspatteriston, johon ihmiset vastaavat samaan aikaan ja sovellus muodostaa vastauksista koostetun diagrammin. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa, miltä vastaajista tuntuu heidän kuullessaan romanikieltä, missä he ovat oppineet romanikieltä ja mitä he ajattelevat romanikielen elvytysohjelmasta. Kaikki vastaajat pitivät elvytysohjelmaa erittäin tarpeellisena ja näkivät, että on tärkeää, että romaniväestö osallistuu aktiivisesti elvytystoimiin.

Neuvottelupäivillä käytiin keskustelua siitä, että kieli on osa ihmisarvoa ja identiteettiä sekä sitä, miten koemme olevamme osaa yhteiskuntaa. Neuvottelupäivien annin voisi tiivistää ajatukseen siitä, että viimeistään nyt on romanikielen aika löytää paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. 

Jutun on kirjoittanut RONKin korkeakouluharjoittelija Katariina Puhakka, joka on sosiaalityön maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa.