Romaniasiain neuvottelupäivien 12.-13.9.2022 yhteenveto

Romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät 12.-13.9.2022 Valtakunnalliset romaniasiain neuvottelukuntien neuvottelupäivät pidettiin 12.-13.9.2022 Helsingissä. Tapahtuma pidettiin ensimmäistä kertaa hybridimuodossa. Tapahtuman järjestelyistä vastasi sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä Helsingin kaupunginkanslian kanssa. Etäosallistuminen oli mahdollista Helsinki-kanavalla julkaistun suoran lähetyksen ja tallenteen sekä viestiseinän avulla.  Neuvottelupäivillä esittäytyi valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan (RONK) uusi pääsihteeri Anneli Weiste, joka on toiminut pitkään valtionhallinnossa romanien yhdenvertaisuuteen liittyvissä tehtävissä. RONK kiittää osallistujia aktiivisuudesta.

Perhe- ja peruspalveluministeri nosti esiin avauspuheenvuorossansa positiiviset henkilökohtaiset kohtaamisensa romanivaikuttajien kanssa ja muistutti kuulijoita digitaalisen osallisuuden haasteista, erityisesti vanhenevan väestön kohdalla. Helsingin kaupungin puheenvuorossa täsmentyivät yhdenvertaisuuden ja työllistymisen rajapinnat. Euroopan sosiaalirahaston rahoitusohjelmassa nousee esiin huono-osaisuuden torjunta ja erityisen haavoittuvassa asemassa olevat.

Uusi romanipoliittinen ohjelma vuosille 2023-2030 kattaa ihmisen elinkaaren ja kattaa romaniväestön tarpeet yhdenvertaiseen osallistumiseen ja osallisuuteen alueellisesti ja väestötasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä laajan sidosryhmäyhteistyön tuloksena valmisteltu Rompo3 eli uusi Romanipoliittinen ohjelma vuosille 2023-2030 pyritään julkaisemaan ja viemään Valtioneuvostoon vielä vuoden 2022 aikana. Ohjelman julkaisun ohessa julkaistaan myös edellisen Rompo 2- ohjelman toteutumista koskeva arviointiraportti. 

Olemassa olevien rakenteiden ja yhteistyön tehostaminen niin romanitoimijoiden välillä kuin viranhaltijoiden ja romanitoimijoiden välillä on kaikkien etu. Sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuslaitos siirtyvät vuoden 2023 alussa uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Neuvottelupäivillä romanijärjestöt nostivat esiin vanhemmuuden tukemisen, sekä lasten ja nuorten koulupudokkuuden ehkäisemisen. Romanijärjestöjen tekemänä ammatillinen sosiaalityö on varsin kustannustehokas tapa ehkäistä vaativia erityistason ongelmia.

Romanikieli ja –kulttuuri ovat hyvinvoinnin rakennuspalikoita, sillä myönteinen identiteetti vahvistaa omanarvontuntoa ja toimijuutta. Romanikielen elvytystä pohdittaessa tuotiin esiin puhutun kielen tärkeä rooli ja romanilasten tietoisuus omasta kielestä. Romanijärjestöt ideoivat yhteistyön muotoja, joista mainittiin mm. eri teema-aiheiset leirit ja tapahtumat, kuulemiset, konsultoiminen ja vaikuttamistyö, tiedottaminen, vanhemmuuden tukeminen ja kaduille jalkautuva työ sekä yhteistyö muun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kohtaaminen, luottamus ja kunnioittaminen nähtiin yhdistävinä arvoina.

Kuulimme myös historiallisen katsauksen romaniaktivismista kansallisuusaatteen aikakaudella 1900-luvun alussa, huomaten, että sivistyksellisten esitelmien ja korkeakulttuuriesitysten vaikutusvoima ei ole haihtunut nykypäivänäkään. Sosiaalisen median aikakaudella vihapuheen vastustaminen on entistä tärkeämpää ja positiivisten mielikuvien vahvistaminen on olennainen osa rasismin ja syrjinnän vastaista työtä. Myös romanilasten oikeuksia koskevassa selvityksessä on noussut esiin keskeisenä huolena rasismin ja syrjinnän pelko sekä kouluttautumiseen ja työllistymiseen liittyvät huolenaiheet. Saimme kuulla romanilasten ja –nuorten toiveita ja ajatuksia videon välityksellä, josta välittyi oman kielen ja kulttuurin arvostus sekä toiveet menestymisestä ja pärjäämisestä elämässä. Romanikielen elvytyksessä tärkeää on oman kielen opettajien kouluttaminen.

Yhteistyö korostui neuvottelupäivillä, ja tästä on hyvä jatkaa seuraavalle neuvottelukaudelle.