"Muistaminen ei ole vain menneisyyden säilyttämistä, vaan tulevaisuuden muovaamista"

Julkaisuajankohta 7.11.2025 22.52
Tyyppi:Tiedote
Prahan symposiumin osallistujat yhteiskuvassa. Kuva: IHRA

IHRAn (Kansainvälinen holokaustin muistoliitto) järjesti 22.–23.10.2025 konferenssin Prahassa aiheesta romanien ja sintien kansanmurha: Muistamisen välineiden käyttöönotto. Tilaisuuden tavoitteena oli vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä, edistää romanien kansanmurhan näkyvyyttä opetuksessa ja muistamisessa sekä varmistaa, että tämä osa Euroopan historiaa saa ansaitsemansa paikan yhteisessä muistissamme.

Konferenssin ohjelma toi yhteen kansainvälisiä asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä keskustelemaan romanien ja sintien kansanmurhan historiasta sekä siitä, miten muistamisen välineitä voidaan käytännössä ottaa käyttöön. Tapahtuma sisälsi vierailun Letyn muistopaikalle ja symposiumin Czerninin palatsissa. 

Miranda Vuolasrannan avauspuheenvuoro tilaisuudessa

The Genocide of the Roma and Sinti: Implementation of Tools for Remembrance                             

Arvoisa puheenjohtaja, suurlähettiläs Robert Rehák, Yad Vashemin puheenjohtaja ja IHRA:n puheenjohtaja Dani Dagan, hyvät tutkijat, kollegat ja vieraat,

On suuri kunnia avata tämä symposiumi Euroopan romanien, sintien ja travellerien sekä Suomen Holokaustin uhrien muisto ry:n puolesta.

Eilinen vierailu Letyn muistopaikalla  muistutti meitä siitä, että historian hiljaiset paikat puhuvat yhä. Ne kertovat kärsimyksestä, mutta myös vastuusta, meidän vastuustamme tänään.

Tämän symposiumin ydinajatus on, että muistaminen ei ole vain menneisyyden säilyttämistä, vaan tulevaisuuden muovaamista. IHRA:n suositukset romanien kansanmurhan opettamisesta eivät ole pelkkiä työkaluja, vaan moraalisia velvoitteita. Ne korostavat faktapohjaista opetusta, kriittistä pohdintaa, tunnustamista, yhteyttä nykypäivään ja tasapainoista opetusta osana yhteistä eurooppalaista tarinaamme.

Minulle tämä on myös henkilökohtainen asia. Auschwitzissa näin parakin seinällä äitini sukulaisen nimen,  osana hänen yli viidenkymmenen jäsenen perheestään, kaikki murhattuina 2. elokuuta 1944. Se yö ei ole vain historian päivämäärä, vaan haava, joka muistuttaa meitä totuudenmukaisen ja näkyvän muistamisen tärkeydestä.

Olen ylpeä siitä, että Suomen ulkoministeriö on kääntänyt IHRA:n suositukset suomeksi. Kun ne jaetaan kouluille ja opettajille, unohdettu kansanmurha tulee näkyväksi luokkahuoneissa ja oppikirjoissa. Tämä on konkreettinen muistamisen teko, ja toivon, että kaikki jäsenmaat seuraavat esimerkkiä.

Jotta työ olisi kestävää, suositukset on vietävä osaksi IHRA:n strategista ohjelmaa, niitä on päivitettävä tutkimuksen edetessä ja niitä on toteutettava yhteistyössä romaniyhteisöjen kanssa. Kansainvälinen yhteistyö UNESCO:n, Etyjin ja Euroopan neuvoston kanssa vahvistaa tätä työtä.

Suurimmat haasteemme eivät ole taloudellisia, vaan sosiaalisia ja poliittisia. Antiziganismi vaikeuttaa yhä romanien historian tuomista opetukseen. Siksi tarvitaan poliittista tahtoa: lainsäädäntöä, rahoitusta ja ennen kaikkea kumppanuutta romanien kanssa.

Hyvät kollegat, IHRA:n vuoden 2025 teema ”Sukupolvien risteys” haastaa meitä. Me päätämme, jääkö romanien kansanmurha unohdetuksi alaviitteeksi vai tunnustetuksi osaksi Euroopan muistia.

Työmme alkaa täällä — yhteistyön, kasvatuksen ja moraalisen rohkeuden kautta. Varmistakaamme, että historian vaientamat äänet tulevat kuulluiksi, ei vain muistopäivinä, vaan jokaisessa luokkahuoneessa ja yhteisössä.

Kiitos omistautumisestanne ja inhimillisyydestänne. Toivotan teille inspiroivaa ja merkityksellistä symposiumia.

Kiitos. / Nais tumenge / Děkuji