• Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta RONK

FI SV EN

Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta (RONK)

Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. Se toimii Suomessa romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä.

Neuvottelukunta on perustettu vuonna 1956. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä. Puolet neuvottelukunnan jäsenistä edustaa romaniväestöä. Muut jäsenet edustavat sosiaali- ja terveysministeriötä, ulkoasiainministeriötä, sisäministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, ympäristöministeriötä ja Opetushallitusta. Neuvottelukunnalla on kokopäivätoiminen pääsihteeri. Pääsihteeri valmistelee neuvottelukunnan työtä ja toimeenpanee neuvottelukunnan päätöksiä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on yleensä istuva kansanedustaja.

Neuvottelukunta kokoontuu vuosittain 5-6 kertaa. Neuvottelukunnan kokouksissa esiin nousevia asioita valmistelee työjaosto, johon voidaan nimittää myös asiantuntijajäseniä. Neuvottelukunta järjestää vuosittain valtakunnallisia seminaareja, joihin kutsutaan sekä viranomaisia että romaniväestön edustajia. Seminaarit liittyvät ajankohtaisiin teemoihin, jotka kirjataan vuosittain neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan. Neuvottelukunnalla on pitkät perinteet myös pohjoismaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kokoonpano 2023-2025

Puheenjohtaja: Aki Lindén, kansanedustaja

Varapuheenjohtaja: Tino Varjola, pastori

 

Jäsenet:

Anna Mikander, opetusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö

Tiina Jortikka-Laitinen, ulkoasiainneuvos, ulkoministeriö

Aino Salmi, johtava asiantuntija, sisäministeriö

Ahti Avikainen, erityisasiantuntija, työ- ja elinkeinoministeriö

Taina Riski, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö

Matleena Haapala, lainsäädäntöneuvos, ympäristöministeriö

Miriam Schwartz, asiantuntija, Opetushallitus

Maria Salenius, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto

Ossi Blomerus, Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Armas Hagert, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Taito Lehmusta, Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Ramona Grönstrand, Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Tino Varjola, pastori, Elämä ja Valo ry

Mertsi Ärling, toiminnanjohtaja, Romano Missio ry

Dimitri Lindgren, koordinaattori, Suomen Romaniyhdistys ry

Janne Blomerus, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Romanifoorumi

 

Pysyvät asiantuntijat:

Helena Valentin, suunnittelija, Itä-Suomen aluehallintovirasto

Malla Laiti, erikoisuunnittelija, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Katja Grenrot, erikoissuunnittelija, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Henry Lindgren, suunnittelija, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Nada Al Omair, hankepäällikkö, oikeusministeriö

Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Måns Enqvist, poliisitarkastaja, Poliisihallitus

Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävät

Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu

  • seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä tasa-arvon edistämiseksi sekä antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa
  • tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi
  • edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista
  • edistää romanikielen ja kulttuurin vahvistumista
  • tukea alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa
  • osallistua pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön romanien oikeuksien edistämiseksi ja olosuhteiden parantamiseksi.
FI SV EN

Yhteistyö ja vaikuttaminen

Neuvottelukunta vaikuttaa Suomen lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen romaneja koskevissa asioissa. Neuvottelukunnan aloitteesta perustettiin vuonna 1994 Romaniväestön koulutusryhmä Opetushallitukseen. Vuonna 2000 perustuslakiin lisättiin maininta romanien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Neuvottelukunnan työn painopiste on kotimaan toiminnassa. Kansainväliset asiat ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina ja se näkyy erityisesti erityisasiantuntijan/pääsihteerin työssä. Ihmisoikeuksia, vähemmistöjä ja syrjintää koskevan kansainvälisen ja kotimaisen lainsäädännön kehittyminen tuo neuvottelukunnalle uusia tehtäviä.

 

Romaniasiain neuvottelukunta tekee tiiviisti yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Neuvottelukunta seuraa Euroopan neuvoston, EU:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten instituutioiden työskentelyä romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi