• Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta RONK

FI SV EN

Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta (RONK)

Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä elinolosuhteita. Se toimii Suomessa romanien ja viranomaisten välisenä yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä.

Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Neuvottelukunta on perustettu vuonna 1956. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 16 muuta jäsentä. Puolet neuvottelukunnan jäsenistä edustaa romaniväestöä. Muut jäsenet edustavat sosiaali- ja terveysministeriötä, ulkoasiainministeriötä, sisäministeriötä, opetus- ja kulttuuriministeriötä, työ- ja elinkeinoministeriötä, ympäristöministeriötä ja Opetushallitusta. Neuvottelukunnalla on kokopäivätoiminen pääsihteeri ja osa-aikainen osastosihteeri. Pääsihteeri valmistelee neuvottelukunnan työtä ja toimeenpanee neuvottelukunnan päätöksiä. Neuvottelukunnan puheenjohtaja on yleensä istuva kansanedustaja.

Neuvottelukunta kokoontuu vuosittain 6-8 kertaa. Neuvottelukunnan kokouksissa esiin nousevia asioita valmistelee työjaosto, johon voidaan nimittää myös asiantuntijajäseniä. Neuvottelukunta järjestää vuosittain valtakunnallisia seminaareja, joihin kutsutaan sekä viranomaisia että romaniväestön edustajia. Seminaarit liittyvät ajankohtaisiin teemoihin, jotka kirjataan vuosittain neuvottelukunnan toimintasuunnitelmaan. Neuvottelukunnalla on pitkät perinteet myös pohjoismaisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kokoonpano 2017-2019

Romaniasiain neuvottelukunta kokoonpano 1.1.2017-31.12.2019

Puheenjohtaja:
Filatov Tarja, kansanedustaja, Eduskunta

Varapuheenjohtaja:
Lindberg Väinö, sosiaalineuvos, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Jäsenet:

Avikainen Ahti, ylitarkastaja, työ- ja elinkeinoministeriö

Baltzar Keijo, tapahtumakoordinaattori,  Elämä ja Valo ry

Blomerus Satu, asiantuntija, Opetushallitus

Edel Maria, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö

Enqvist Måns, poliisitarkastaja, Poliisihallitus

Hedman Henry, yliopisto-opettaja, Romano Missio ry

Kairimo Katri, osastopäällikkö, Suomen Kuntaliitto

Lehmusta Taito, puheenjohtaja, Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Lindberg Allan Armas, toiminnanjohtaja, Suomen Romanifoorumi

Lindgren Henry, suunnittelija, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto,
Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Lindgren Tuula, yhteisöpedagogi, Kristillisten romaninaisten yhdistys - Kromana ry

Majaniemi Päivi, rahastonhoitaja, Suomen Romaniyhdistys ry

Merisaari Rauno, ihmisoikeussuurlähettiläs, ulkoasiainministeriö

Rahkonen Susanna, hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö

Tiainen Tuula, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö

Valentin Helena, suunnittelija, Itä-Suomen aluehallintovirasto,
Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta

Asettamispäätös 2017-2019

Romaniasiain neuvottelukunnan tehtävät

Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu

  • seurata romaniväestön yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien ja elinolosuhteiden kehitystä tasa-arvon edistämiseksi sekä antaa viranomaisille lausuntoja näissä asioissa
  • tehdä aloitteita ja esityksiä romaniväestön taloudellisten, koulutuksellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten elinolosuhteiden parantamiseksi sekä romaniväestön työllistymisen edistämiseksi
  • edistää romaniväestöön kohdistuvan syrjinnän poistamista
  • edistää romanikielen ja kulttuurin vahvistumista
  • tukea alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien toimintaa
  • osallistua pohjoismaiseen, eurooppalaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön romanien oikeuksien edistämiseksi ja olosuhteiden parantamiseksi.
FI SV EN

Yhteistyö ja vaikuttaminen

Neuvottelukunta vaikuttaa Suomen lainsäädännön ja hallinnon kehittämiseen romaneja koskevissa asioissa. Neuvottelukunnan aloitteesta perustettiin vuonna 1994 Romaniväestön koulutusryhmä Opetushallitukseen. Vuonna 2000 perustuslakiin lisättiin maininta romanien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Neuvottelukunnan työn painopiste on kotimaan toiminnassa. Kansainvälinen yhteistyö ja siihen liittyvät asiat ovat kuitenkin merkittävästi lisääntyneet viime vuosina neuvottelukunnan työssä. Ihmisoikeuksia, vähemmistöjä ja syrjintää koskevan kansainvälisen ja kotimaisen lainsäädännön kehittyminen tuo neuvottelukunnalle uusia tehtäviä.

 

Romaniasiain neuvottelukunta tekee tiiviisti yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Neuvottelukunta seuraa Euroopan neuvoston, EU:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten instituutioiden työskentelyä romanien yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämiseksi