Tutustu romaninaisten ja -tyttöjen olojen parantamiseen tähtäävään Phenjalipe-strategiaan

19.4.2017 8.30
Tiedote

Romaninaisten ja -tyttöjen olojen parantamiseen tähtäävä strategia (2014–2020) on vastaus romaninaisaktivistien ja kansalaisjärjestöjen, ihmisoikeuselinten, sukupuolten yhdenvertaisuus- ja romaninaisten ongelmien kanssa työskentelevien ammattilaisten, hallitusten ja poliitikkojen esiin tuomiin tarpeisiin.

Strategian yleispäämääränä on edistää ja voimaannuttaa Euroopan romaninaisia ja -tyttöjä sekä vahvistaa sukupuolten yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä heidän asuinmaissaan tukemalla kuuden strategisen tavoitteen toimeenpanoa. Nämä tavoitteet ottavat myös kantaa moninkertaisen syrjinnän ongelmaan samalla kun ne pyrkivät ottamaan huomioon romaninaisten ja -tyttöjen erityiset tarpeet, haasteet ja mahdollisuudet.

Strategia perustuu olemassa oleviin ihmisoikeusstandardeihin, alueellisia romaneja, romaninaisia ja yhteiskunnallista osallisuutta koskevaan politiikkaan ja selontekoihin sekä romaninaisten tilannetta koskeviin eurooppalaisiin ja kansainvälisiin suosituksiin. Strategia määrittää Euroopan ja muiden maiden romaninaisten ja -tyttöjen tilanteen parantamiseen liittyvät tavoitteet ja prioriteetit. Se nimeää tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät pääkumppanit. Romaniyhteisö ja -naisryhmät ovat keskeisessä roolissa, kun eri viiteryhmät panevat strategiaa toimeen.

Tutustu strategian suomenkieliseen versioon

RONKin pääsihteerin viransijaisuus

28.9.2016 12.51
Tiedote

RONKin pääsihteeri Sarita Friman-Korpela on siirtynyt loppuvuodeksi 2016 EU Komissioon.

Pääsihteerin viransijaisena ajalla 1.10.-31.12.2016 toimii Anneli Weiste-Paakkanen.

Neuvottelukunnan sihteeristö on myös muuttanut käyntiosoitteensa Meritullinkatu 8:aan.

Ajantasaiset yhteystietomme löydät täältä.

Ajankohtaista

Romaniasiain neuvottelukuntien loma-ajat kesällä 2016

21.6.2016 11.53
Tiedote

Kesäkaudella romaniasiain neuvottelukunnat lomailevat seuraavanlaisesti:

Valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta

Lomalla viikot 26–30

Alueelliset neuvottelukunnat

Etelä-Suomi lomalla viikot 27–30 ja 33

Lounais-Suomi lomalla viikot 25 ja 30

Itä-Suomi lomalla viikot 29–31

Pohjois-Suomi lomalla viikot 25–26

Kiireisissä asioissa pyydämme ystävällisesti ottamaan yhteyttä paikalla olevaan neuvottelukuntaan.

Romaniasiain neuvottelukunta toivottaa kaikille hyvää kesää!

Ajankohtaista

1.7. vietetään romanikielen ja -kulttuurin kesäkoulutoiminnan 20-vuotisjuhlaa

21.6.2016 11.35
Tiedote

Punkaharju

Savonlinnan Seudun Romanilähetys ry. sekä Itä-Karjalan Kansanopisto järjestävät yhteistyössä Romanikielen ja -kulttuurin kesäkoulutoiminnan 20-vuotisjuhlan Itä-Karjalan Kansanopistolla, Punkaharjulla 1.7.2016 kello 18.00 lähtien. Vieraat ovat tervetulleita tutustumaan kesäkoulun toimintaan jo kello 15.00 lähtien ja opistolla järjestetään teemaan liittyvää oheisohjelmaa ennen illan juhlaa.

Tilaisuudessa kuullaan Savonlinnan kaupungin tervehdys, puheenvuoroja sekä koulutuksen kentältä että romanitoimijoilta ja monipuolista musiikkia. Tilaisuuden juontajana toimii Ossi Blomerus.

Juhlaan on vapaa pääsy ja juhlapaikan osoite on Valoniementie 32, 58450 Punkaharju.

Lisätietoja:

Savonlinnan Seudun Romanilähetys ry:n puheenjohtaja Ossi Blomerus

ossiblomerus@netti.fi, +35850 589 9246

Ajankohtaista

Suurlähettiläs Jari Vilén ”Jäsenmaiden osoitettava suurempaa poliittista tahtoa ja visioita romanistrategioissaan”

3.6.2016 16.30
Tiedote

Jari Vilénin, EU:n suurlähettilään Euroopan neuvostossa juhlaseminaarin puhe kokonaisuudessaan

2.6.2016 Säätytalo

Romanit muuttuneessa Euroopassa

Jari Vilén, EU:n suurlähettiläs Euroopan neuvostossa

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Hyvät kuulijat,

Kiitän lämpimästi kutsusta tähän Romaniasiain neuvottelukunta 60 vuotta – juhlaseminaariin. Olen toiminut lähes kaksi vuotta EU:n suurlähettiläänä Euroopan neuvostoon Strasbourgissa, Ranskassa. Tässä tehtävässä ja roolissa olen seurannut romanikysymyksiä sekä Euroopan unionin että Euroopan neuvoston kontekstissa ja nähnyt näiden kahden instituution välisen yhteistyön merkityksen ja tärkeyden romanikysymyksissä ja romanien ihmisoikeuksien ja aseman parantamisessa.

Romanit ovat yksi Euroopan unionin sekä Euroopan neuvoston suurimmista vähemmistöistä ja monessa jäsenvaltiossa merkittävä vähemmistö. Euroopan unionin 28 jäsenvaltioissa on noin 6 miljoonaa romania, Euroopan neuvoston 47 jäsenmaissa taas arvioidaan olevan noin 10–12 miljoonaa romania. Suuria romanivähemmistöjä on etenkin Bulgariassa, Makedoniassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Unkarissa. Nämä luvut ovat kuitenkin vain suuntaa antavia, sillä romanien liikkuvuuden takia läheskään kaikki romanit eivät ole rekisteröityneet omassa maassaan. Lisäksi useat romanit välttelevät rekisteröitymistä leimautumisen ja syrjinnän pelossa. Valitettavasti romanit kohtaavat kaikkialla Euroopassa ennakkoluuloja, suvaitsemattomuutta, syrjintää, marginalisoimista ja yhteiskunnallista poissulkemista arjessaan hyvin monilla eri sektoreilla ja tasoilla.

Valitettavasti romanit asuvat Euroopassa hyvin vaikeissa, jopa äärimmäisissä olosuhteissa. Etenkin Itä-Euroopassa iso osa romanivähemmistöä asuu kaupunkien laidoilla tai maaseudulla eristyksessä muusta väestöstä. Heidän asumuksensa ovat hyvin usein huonokuntoisia ja vailla sähköä ja juoksevaa vettä.

Romanien pakkohäätöjä on tapahtunut esimerkiksi Romaniassa, Italiassa ja Ranskassa. Euroopan komissio varoitti Ranskaa vuonna 2010 romaneja loukkaavista käytännöistä mahdollisten sanktioiden uhalla, kun Ranska karkotti tuhansia Romanian ja Bulgarian romaneja Ranskasta vastoin heidän oikeuksiaan. Romaneja on estetty saamasta oman maansa kansalaisuutta tai sosiaalietuuksiin tarvittavia henkilöllisyysasiakirjoja. Julkiset terveydenhuollon palvelut ovat usein romaneiden tavoittamattomissa. Romanien eliniän odote on monissa maissa alhaisempi kuin pääväestön.

Koulutussektorilla haasteena ovat muun muassa paikallisten koulujen puuttuminen tai jopa se, ettei romanilapsia hyväksytä oppilaiksi kouluihin. Romanilapsia sijoitetaan yhä perusteettomasti erityiskouluihin ja syrjitään opetuksessa esimerkiksi Tšekissä, Unkarissa, Kreikassa ja Slovakiassa. Monista eri syistä johtuen moni romaninuori lopettaa koulunsa kesken. Tämä johtaa lukutaidottomuuden, koulutuksen puutteeseen ja sitä myötä kasvavaan marginalisoitumiseen - pitkällä tähtäimellä jopa elinikäiseen työttömyyteen. Romanien työllisyysasteet ovat muuta väestöä paljon alhaisempia. Työttömyys taas vaikuttaa sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan, asunnottomuuteen – ja näin kierre on valmis.

Romanien heikko asema on Euroopan laajuinen ihmisoikeushaaste, erityisesti yhdenvertaisuuden edistämisessä. Eurooppalaiset instituutiot: Euroopan unioni, Euroopan neuvostoja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, sekä näiden jäsenmaat ovat vastuussa romanien ihmisoikeuksien ja aseman parantamisessa. Euroopan unioni ja Euroopan neuvosto tekevät työtä romanien aseman parantamiseksi sekä erikseen että yhdessä.

EU ja romanit

EU:n tasolla EU:n toimielimet ja EU;n jäsenmaat ovat yhdessä vastuussa romaniväestöön kuuluvien EU-kansalaisten elinolojen parantamisesta,  integroinnista ja romaanien sosiaalisen osallistamisen parantamisesta.

Jäsenmailla on kuitenkin ensisijainen vastuu ja suurin toimivalta romaneihin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten estämisessä. Osassa jäsenmaista on tehty hyvää työtä romanien ihmisoikeuksien edistämiseksi, mutta osassa jäsenmaista se ei ole ollut prioriteetti, eikä romanien aseman parantamiseen ole satsattu tarpeeksi.  

EU:n velvollisuus onkin varmistaa, että sen jäsenvaltiot kunnioittavat romanien oikeuksia. Euroopan komissio onkin saattanut voimaan merkittäviä poliittisia, oikeudellisia ja taloudellisia instrumenttikehyksiä, jotka oikein toimeenpantuna tuottavat hyviä tuloksia:

Poliittinen kehys – EU:n kehystoimet kansallisiksi romaanien integraatiopolitiikoiksi:

EU on jo pitkään korostanut romanien sosiaalisen osallisuuden parantamista ja syrjinnän vastustamista.

Syyskuussa 2008 pidettiin ensimmäinen romaniväestöä käsitellyt EU:n huippukokous.

Vuonna 2010 Euroopan komissio antoi tiedonannon Romaniväestön sosiaalisesta ja taloudellisesta integraatiosta Euroopassa ja vuonna 2011 tiedonannon vuoteen 2020 ulottuvista kansallisia romanien integraatiostrategioita koskevista EU:n kehystoimista.

Tiedonannossa kutakin jäsenmaata kehotettiin laatimaan oma romanien integraatiostrategia ja esittämään konkreettisia toimia tilanteen parantamiseksi. Sen jälkeen jokainen maa laati kansallisen romanistrategian tai toimenpideohjelman, jotka komissio arvioi vuonna 2012 antamassaan tiedonannossa romanien integraatiota edistävistä kansallisista strategioista. Eurooppa-neuvosto puolestaan antoi joulukuussa 2013 suosituksen romanien integraatiota EU-maissa edistävistä toimenpiteistä.

Vuonna 2013 julkaistussa strategioiden täytäntöönpanon arviointiraportissa tarkasteltiin eri maiden rakenteellisia edellytyksiä romanistrategian toteuttamiseksi. Vastaavia raportteja on määrä laatia EU:ssa vuosittain vuoteen 2020 asti.

Vuoden 2014 raportissa arvioidaan edistymistä neljällä keskeisellä toiminta-alueella: koulutus, työllisyys, terveydenhuolto ja asuminen. Raportissa arvioitiin myös syrjinnän vastaisia toimia sekä varojen käyttöä.

Vuoden 2015 tiedonannossa tarkastellaan integraatiostrategioiden toteuttamisen rakenteellisia edellytyksiä. Asiakirjassa todetaan, että kansallisten romani-integraatiostrategioiden ja EU:n rahoitusvälineiden yhteensovittamisessa on tapahtunut kehitystä, mutta syrjinnän ja romanivastaisuuden torjuntaa olisi tehostettava. Komissio on korostanut myös Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvissä keskusteluissa, että romanien integraation toteutuminen edellyttää lisäpanostusta.

Oikeudellinen kehys – syrjinnänvastainen lainsäädäntö ja neuvoston suositus 2013

Neuvoston direktiivi (RASISMIDIREKTIIVI) (2000/43/EY) rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta kieltää syrjinnän usealla alalla. Tämä direktiivi suojelee myös romaneita.

Keskeinen työkalu vihapuhetta ja viharikoksia vastaan on puitepäätös (2008/913/JHA) rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin.

Vuonna 2013 hyväksyttiin laatuaan ensimmäinen eurooppalainen EU:n neuvoston suositus, joka kohdistuu erityisesti romaneihin. Tämä jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä täydentää EU:n kehitystoimia laajentamalla horisontaalisia ja rakenteellisia toimenpiteitä ja institutioimalla jäsenvaltioiden raportoinnin.

Vuonna 2014 Euroopan komissio ilmoitti käynnistävänsä rikkomusmenettelyn Tšekkiä vastaan romanivähemmistön syrjinnästä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun komissio käynnisti rikkomusmenettelyn EU:n jäsenvaltiota vastaan ns. rasismidirektiivin perusteella. Komissio katsoi, ettei Tšekki ollut noudattanut kyseistä direktiiviä antaessaan romanilasten syrjinnän jatkua tšekkiläisissä kouluissa. Komission käynnistämä rikkomusmenettely on tehokas tapa vaikuttaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimintaan.

Vuonna 2015 komissio aloitti rikkomusmenettelyt rasismidirektiivin rikkomisesta myös Slovakiaa vastaan koskien romanilasten järjestelmällistä, institutionaalista syrjintää koulutuksessa. Uusin vastaava menettely on juuri nyt vuonna 2016 käynnistetty Unkaria vastaan.

Jos nämä maat eivät sitoudu muuttamaan toimintaansa komission vaatimalla tavalla, komissio voi viedä asian Euroopan unionin tuomioistuimeen.

Taloudelliset kehykset – Euroopan rakenne- ja investointirahastot 2014–2020:

Euroopan komissio pyrkii vahvistamaan romanien asemaa kannustamalla jäsenmaita käyttämään osan EU:n rakennerahastojen varoista romaniväestön tukemiseen. Komission mukaan rakennerahastojen avulla romaniväestöä voidaan auttaa joustavasti ja tehokkaasti tarjoamalla esimerkiksi asuntoja ja koulutusta.

Useat uudet instrumentit palvelevat EU rahastojen parempaa käyttöä sosiaaliselle osallisuudelle. Jäsenvaltioita pyydettiin allokoimaan vähintään 20 % kansallisista Euroopan Sosiaalirahaston osuuksista sosiaalisen osallisuuden tavoitteelle.  Jäsenmaat ovat jopa ylittäneet tämän tavoitteet ja allokoineet keskimäärin 25 %. Yksi investointiprioriteeteista tämän tavoitteen alla on marginalisoitujen yhteisöjen, kuten romanien sosio-ekonominen integraatio.

Komissio jatkaa jäsenvaltioiden romanien integraation edistämisen monitorointia ja valvoo, että romanien perusoikeuksia kunnioitetaan.

Komissio on tehostanut ponnistuksiaan varmistaakseen romaneihin kohdistuvan syrjimättömyyden ja vihapuheita ja viharikoksia vastustavan lainsäädännön asianmukaisen täytäntöön- ja toimeenpanon, myös paikallisella tasolla. Komissio on myös kehottanut jäsenmaita osoittamaan suurempaa poliittista tahtoa ja pitkäaikaista visiota romanien syrjinnän vastustamiseksi.  

Komissio tuomitsee vahvasti kaikki rasismin ja muukalaisvihan muodot ja manifestaatiot. Vihamielinen, vastahakoinen käyttäytyminen voi kontribuoida suvaitsemattomuuden hyväksyntään yhteiskunnassa.  

Romanien vastaisuus yhdessä kasvavan ääriliikehdinnän ja suvaitsemattomuuden kanssa EU:n kansalaisten keskuudessa nostaa esille vakavia huolenaiheita komissiossa. Nämä ilmiöt eivät jätä meitä välinpitämättömiksi, erityisesti muistaessamme toisen maailman sodan synkät ajat.

Euroopan komissio myöntää, että yrityksistä huolimatta romanien sosiaalinen poissulkeminen ja syrjintä sekä romanivastaisuus ovat laajalti levinneitä Euroopassa. Vahvempia toimia tarvitaan näiden kielteisten ilmiöiden vastustamiseksi. Romanien integrointi on jäsenvaltioiden etujen mukaista, ja erityisesti niiden jäsenvaltioiden, joissa on suuri romanivähemmistö.

Romanien osuus kouluikäisestä väestöstä ja tulevaisuuden työvoimasta on merkittävä ja kasvava. Esimerkiksi Bulgariassa ja Romaniassa joka neljäs tai viides työmarkkinoille tulija on romani. Jotta romanit voisivat hyödyntää mahdollisuutensa ja osallistua yhteiskuntaan aktiivisesti ja yhdenvertaisesti, tehokkailla työvoiman aktivointitoimilla sekä henkilökohtaisilla ja helposti saatavilla romanityönhakijoiden tukipalveluilla on ratkaiseva merkitys. Romanien osallisuutta ja yhdenvertaisuutta edistävien toimien tueksi tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa todellisten muutosten saavuttamiseksi.

Euroopan neuvosto ja romanit

Euroopan neuvosto tekee työtä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Euroopan neuvosto on toiminut jo yli 40 vuotta romanien ihmisoikeuksien ja aseman parantamisessa ja vahvistamisessa Euroopassa.

Suomen tavoitteena on ollut, että Euroopan neuvoston romanien asemaa koskevassa työssä korostuu ennen kaikkea romanien ja romanijärjestöjen todellinen ja merkityksellinen osallistuminen järjestön työhön sekä romaninaisten oikeuksien vahvistaminen.

Euroopan romanifoorumi

Euroopan neuvoston kumppanina on vuodesta 2004 asti toiminut Euroopan romanifoorumi, maanosan kymmenmiljoonaisen romaniväestön yhteinen ääni. Tämä uraauurtava elin syntyi Suomen ja presidentti Halosen aloitteesta. Halonen esitti aloitteen Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle tammikuussa 2001. (Presidentti Halonen totesi romanien olevan edelleen Euroopan syrjityin yhteinen vähemmistö ja romanien asema ja osallistumien tulisi turvata pyrkimällä luomaan heille "yhteinen ääni", eli edustuselin Euroopan tasolla.) Foorumi on itsenäinen, hallituksista ja hallitustenvälisistä järjestöistä riippumaton elin. Sillä on kansalaisjärjestön asema. Samalla sillä on kuitenkin Euroopan neuvoston kanssa kumppanuussopimus, joka suo sille muun muassa erityissuhteen Euroopan neuvoston eri elinten kanssa. Elimestä riippuen erityissuhde voi toteutua niin, että foorumi osallistuu kuulemisiin tai kokouksiin tai siltä voidaan pyytää asiantuntijanäkemyksiä. (Toimii edelleen, mutta Euroopan neuvoston rahoitus foorumille päättyi vuoden 2015 lopussa.)

Euroopan unionin ja Euroopan neuvoston välinen yhteistyö

Euroopan komissiolla ja Euroopan neuvostolla on yhteisiä ohjelmia romanien aseman parantamiseksi. Tällä hetkellä käynnissä on kaksi yhteistä ohjelmaa romanien osallistamiseen liittyen ja jotka keskittyvät tukemaan paikallisia toimijoita.

ROMED-ohjelma (käynnistetty vuonna 2011 yhdessä Koulutus ja kulttuuri -pääosaston kanssa, vuosittainen budjetti 500.000 €) on koulutusohjelma kouluissa, kulttuurin saralla ja terveydenhuollossa toimiville mediaattoreille, tavoitteena palauttaa vuoropuhelu romaniyhteisöjen ja valtavirtayhteiskunnan välille (kouluviranomaiset, kunnille jne). Se on kouluttanut yli 1600 välittäjää.

ROMACT-ohjelma (käynnistetty vuonna 2013 6 maassa, yhdessä Työllisyys-pääosaston kanssa, vuosittainen budjetti € 1.000.000) antaa tukea kunnille, jotta ne voivat hakea ESR / rakennerahastoista tukea romaniyhteisöjen sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi Euroopan neuvosto käynnistää piakkoin yhteisen ohjelman EU:n komission Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kanssa romaninaisten oikeussuojan edistämiseksi (vuosittainen budjetti € 700.000) Suunniteltu yhteinen ohjelma pyrkii voimaannuttamaan romaninaisia ja -tyttöjä, jotta heillä olisi parempi pääsy oikeusapuun. Se pyrkii myös luomaan kumppanuuksia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Yhteenvetona

- Euroopan tasoisella politiikalla yhdessä jäsenmaiden kanssa on saatu ja saadaan aikaan aitoa edistystä. Kuitenkin tarvitaan lisää sitoutumista, resursseja ja aitoa tahtotilaa romanien aseman parantamiseksi erityisesti jäsenmaiden puolelta.

- Romanipolitiikka on saatava luonnolliseksi ja luontevaksi osaksi politiikan valtavirtaa. Romanien asema on huomioitava niin työllisyys-, sosiaali-, asumis-, koulutus-, terveys-, kuin tasa-arvopolitiikassakin.

- EU:n komissio tehtävänä on varmistaa jäsenmaiden velvoitteiden täyttäminen.

- Uutena haasteena romanien asemaa on heikentänyt Eurooppaa koetteleva siirtolaiskriisi. Kun katseet ja resurssit ovat kääntyneet siirtolaiskriisin hoitamiseen, on vaarana se, että romanikysymykset jäävät jalkoihin. Eurooppaa koetteleva suvaitsemattomuuden ja rasismin kasvu uhkaavat myös romaneita. Jälleen kerran on puhallettava yhteen hiileen ihmisoikeuksien edistämiseksi – unohtamatta mitään ryhmää.

Ajankohtaista

Pääministeri Juha Sipilä haastoi Ronkin seminaarissa suomalaisia yrityksiä edistämään romaninuorten työllisyyttä

3.6.2016 15.56
Tiedote

Säätytalo 2.6.2016

Pääministeri Juha Sipilä esitti valtioneuvoston tervehdyksen Romaniasiain neuvottelukunnan 60-vuotisjuhlaseminaarissa ja muun muassa haastoi suomalaisia yrityksiä edistämään romaninuorten työllisyyttä.

Puhe luettavissa kokonaisuudessaan valtioneuvoston sivuilla osoitteessa:

http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/paaministerin-puhe-romaniasian-neuvottelukunnan-60-vuotisjuhlaseminaarissa

Ajankohtaista

Romaniasiain neuvottelukunta palkitsi Jacob Södermanin

3.6.2016 9.02
Tiedote

Romaniasiain neuvottelukunta on myöntänyt vuoden 2016 Paarkiba -tunnustuksen oikeustieteiden kandidaatti Jacob Södermanille hänen työstään romanien oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien merkittävästä parantamisesta sekä romanipolitiikan uudistamisesta. Palkinto luovutettiin Romaniasiain neuvottelukunnan 60 vuotta vaikuttavaa romanipolitiikkaa -juhlaseminaarissa Säätytalolla Helsingissä 2.6.2016.

Romaniasiain neuvottelukunnan valinnan perusteena oli neuvottelukunnan puheenjohtajaksi vuonna 1968 nimetyn Jacob Södermanin johdolla romanipolitiikassa tapahtuneet muutokset kohti sosiaalipoliittisia tavoitteita, syrjinnän diskriminointia sekä romaniväestön oman toiminnan mahdollistamista.

Söderman vaikutti merkittävästi muun muassa asumista koskeviin toimenpiteisiin, joilla poistettiin asunnottomuutta ja huonoista elinolosuhteista johtuvia terveys- ja muita haittoja. 1970-luvun taitteessa tehdyt toimenpiteet erottavat yhä edelleen Suomen maana, jossa romanit eivät elä monien muiden maiden tapaan segregoiduilla ja kunnallistekniikan ulkopuolisilla alueilla. Myös Suomen vuonna 1971 ratifioima YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän kieltävä laki oli Södermanin neuvottelukunnan ensimmäisiä aloitteita ja sen ratifiointi tarkoitti romanien syrjinnän kieltämistä ensimmäistä kertaa.

Romaniasiain neuvottelukunta myöntää vuosittain kiitos -sanaa tarkoittavan Paarkiba -tunnustuksen romanien asemaa, kieltä ja kulttuuria merkittävästi ja innovatiivisesti edistävälle henkilölle, taholle tai organisaatiolle. Tunnustuspalkinnon tarkoituksena on kannustaa ja antaa kiitosta romanien asemaa edistävästä työstä.

Tänä vuonna jaettu juhlavuoden tunnustus on yhdestoista. Ensimmäinen palkinto myönnettiin vuonna 2006 presidentti Tarja Haloselle.

Helsingissä 2.6.2016

Tarja Filatov, kansanedustaja,

Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja

Lisätietoja: 
 

Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Filatov

tarja.filatov@eduskunta.fi. P. +358 (0)50 511 3112

Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpela

sarita.friman-korpela@stm.fi. P. +358 (0)50 553 5530

Romaniasiain neuvottelukunta

ronk@stm.fi. P. 029 51 63 111

http://romani.fi

Ajankohtaista

Romaniasiain neuvottelukunnan 60-vuotista taivalta juhlitaan 2.6.2016 Säätytalolla

1.6.2016 16.38
Tiedote

Romaniasiain neuvottelukunta juhlii 60-vuotista taivaltaan ja järjestää juhlaseminaarin Säätytalolla 2.6.2016 12.00-18.30. Suomi on viime vuosikymmeninä kirinyt eurooppalaiseksi suunnannäyttäjäksi romanipolitiikassa. Neuvottelukunta on tiettävästi maailman ensimmäinen romanien ja viranomaisten välinen yhteistyöelin, josta otetaan mallia muualla Euroopassa. Juhlavuoden teemana onkin Vaikuttavaa romanipolitiikkaa 60 vuotta.

Romaniasiain neuvottelukunnan juhlavuosi on merkittävä ja historiallinen virstanpylväs Suomen romanien ja valtiovallan yhteistyössä romanien aseman edistämiseksi Suomessa ja Euroopassa - tämänkaltaiselle yhteistyölle on asenteiden jyrkentyessä suurempi tilaus kuin koskaan.

Juhlaseminaarissa pääministeri Juha Sipilä esittää valtioneuvoston tervehdyksen, kuullaan puheenvuoroja romaniedustajilta, keskeisiltä toimijoilta ja asiantuntijoilta sekä esitetään romanimusiikkia. Tämän lisäksi juhlaseminaarin ohjelma sisältää paneelikeskustelun teemalla ”Romanipolitiikan tienraivaajat”. Paneelikeskusteluun osallistuu neuvottelukunnan entisiä puheenjohtajia, pääsihteereitä, romaniedustajia sekä asiantuntijoita. Seminaarin juontajina toimivat Eveliina Talvitie sekä Henry Hedman.

Tilaisuudessa luovutetaan myös juhlavuoden 2016 Paarkiba -palkinto. Paarkiba tarkoittaa romanikielellä kiitos -sanaa ja kyseinen tunnustus jaetaan vuosittain romaniväestön asemaa, kieltä ja kulttuuria merkittävästi ja innovatiivisesti edistäneelle henkilölle, taholle tai organisaatiolle. Tunnustus on jaettu vuodesta 2006 lähtien.

Seminaari on kutsuvieraille ja ilmoittautuminen juhlaan on päättynyt.

Juhlavuoden kunniaksi Romaniasiain neuvottelukunta on avannut Twitter -tilin. Se löytyy osoitteesta https://twitter.com/ronkstm. 

Lisätietoja: 

Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Tarja Filatov

tarja.filatov@eduskunta.fi. P. +358 (0)50 511 3112

Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpela

sarita.friman-korpela@stm.fi. P. +358 (0)50 553 5530

Romaniasiain neuvottelukunta

ronk@stm.fi. P. 029 51 63 111

http://romani.fi

Ajankohtaista

Suomen romanien oikeudet -seminaarin antia

27.4.2016 14.49
Tiedote

7.4.2016, Eurooppasali

Tausta

Suomen romanien oikeudet -seminaari kokosi 7.4.2016 Eurooppasaliin joukon romanien sekä yleisemmin vähemmistöjen oikeuksista kiinnostuneita tahoja kuulemaan puheenvuoroja ja keskustelemaan aiheesta. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto (Minority Rights Group Finland) sekä Romaniasiain neuvottelukunta. Seminaarin keskiössä olivat romanipoliittinen ohjelma, nuoriso, vanhukset, Itä-Euroopan romanit sekä järjestötoimijat.

Seminaari

Seminaari sisälsi monipuolisia puheenvuoroja järjestäviltä tahoilta, romanijärjestöjen toimijoilta sekä Helsingin yliopiston tutkija Heini Puuruselta. Järjestökentän toimijoista puheenvuoroja esittivät Tiina Isberg ja Janita Nyman Suomen Romaniyhdistyksestä sekä Armas Lindberg Suomen Romanifoorumista. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Tuovi Putkonen Ylen Romano Mirits -ohjelmasta.

Vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaoston (MRG Finland) puheenjohtaja Okan Daher avasi seminaarin tervetuliaissanoilla ja kertoi kattojärjestö MRG Internationalin (Lontoo) kansainvälisestä toiminnasta sekä MRG Finlandin taustasta, historiasta ja nykyisestä toiminnasta. MRG on maailmanlaajuisesti vähemmistöjen, alkuperäiskansojen ja ihmisoikeuksien puolesta toimiva järjestö. Daher toivoi seminaarin tarjoavan näkökulman siihen, mitä romanien oikeuksille kuuluu Suomessa sekä Euroopassa. Samalla hän onnitteli Romaniasiain neuvottelukuntaa sen 60-vuotistaipaleen johdosta ja toivotti hyvää romanien kansallispäivää. Hän toi esille, miten Romaniasiain neuvottelukunta on toiminut ansiokkaasti kuluneina vuosikymmeninä romaniväestön ja viranomaisten välisenä yhteistyöelimenä ja toivotti onnea ja menestystä jatkossakin. Daher myös kiitti Romaniasiain neuvottelukuntaa hyvästä yhteistyöstä seminaarin valmistelussa.

MRG Finlandin puheenjohtaja Okan Daher

Tänä päivänä tarvitaan myönteistä poliittista sitoutumista

Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpela viittasi puheenvuorossaan 8.4. vietettävän romanien kansallispäivän historiaan ja kertoi sen symbolien kuvastavan romaniaktivismia; sitä miten valtioiden rajat on pystytty ylittämään ja perustamaan kansainvälinen vähemmistöliike. Romanien kansallispäivä on hieno päivä myös järjestötyölle.

Katsaus romanipolitiikan toteuttamiseen eri vuosikymmenillä toi esille, miten 1950-luvun romanikulttuuria häivyttävästä assimilaatiopolitiikasta on siirrytty nykypäivän integraatioajatteluun. Kansainväliseen yhteisöön kuuluminen on vaikuttanut siten, että romanipolitiikan agendaan vaikutetaan myös ulkopuolelta. Kolme ajankohtaista elementtiä tämän hetken työssä ovat vähemmistöjen sisäisten ryhmien tasa-arvon huomioiminen, liikkuvuus ja sen tuomat haasteet sekä vallitseva ilmapiiri. Puheenvuoron tärkein viesti oli, että tänä päivänä tarvitaan myönteistä poliittista sitoutumista. Kansalaistoimijoilla on keskeinen rooli toimia positiivisena esimerkkinä siitä, mitä yhteistyöllä voidaan saada aikaan. Vallitsevassa tilanteessa emme voi syyllistyä keskustelua torjuvaan retoriikkaan, vaan ennemmin pitäisi pyrkiä avoimeen dialogiin eri osapuolten kesken.

Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Sarita Friman-Korpela

Kulttuurin huomioivat palvelut edistävät romanivanhusten osallisuutta

Tiina Isberg Suomen Romaniyhdistys Ry:n Bahtalo phuuriba - Onnellinen vanhuus -projektista käsitteli puheenvuorossaan romanivanhusten osallisuutta sekä romanien historiaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Romanivanhuspalvelukartoituksen mukaan romanivanhukset ovat syrjäytyneet palveluista ja havaittavissa on laajaa yksinäisyyttä sekä syrjäytymistä. Esimerkiksi terveysvalistus ja kuntoutus eivät ole tavoittaneet romanivanhuksia, eikä erilaisista virkistyspalveluista tiedetä. Suomen Romaniyhdistys on tarjonnut kulttuurisensitiivisiä palveluita vuodesta 2009 lähtien, jotka huomioivat kulttuurin erityiset tarpeet. Projektissa on toteutettu muun muassa kerhotoimintaa, palveluohjausta sekä liikkuva toimisto. Kulttuurin huomioivia vanhuspalveluita on kehitetty ja romanivanhukset ovat aikaisempaa tietoisia näistä palveluista. Osallistujat ovat kokeneet toiminnassa mielekkäimmäksi yhdessäolon sekä muiden romanivanhusten kanssa keskustelun. Osallistujien jakama yhteinen historia on koettu hyvin tärkeäksi ja tämän lisäksi kerhot ovat tarjonneet merkittävän mahdollisuuden puhua omaa äidinkieltä.

Järjestökenttä haastaa tarttumaan härkää sarvista

Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Armas Lindbergin puheenvuoro käsitteli romanijärjestöjen toimintaa sekä romanien asemaa Suomessa. Hänen mukaansa Suomessa on menty huimasti eteenpäin ja poliittinen tahtotila on muuttunut sulauttamisesta tasavertaiseen osallistumiseen. Järjestökenttä voi hyvin, viranomaisten kanssa työskennellään yhdessä ja vuoropuhelu eri toimijoiden välillä on sujuvaa. Lindberg kokee romanipoliittisen ohjelman hyväksi välineeksi, jolla lähteä haastamaan eri toimijoita. Hän pitää tärkeänä, että romanit ovat itse mukana tekemässä ja vaikuttamassa omiin asioihinsa. Kaikkien kulttuurien takana on ihminen, joka haluaa kuulua, olla osallinen ja rakentaa yhdessä. Lindberg kannustaa romaneita tarttumaan toimeen, tulemaan esille ja täyttämään velvollisuuksia.

Harva nuori saa astella kultaisella keskitiellä ilman romani -etuliitettä

Janita Nyman Suomen Romaniyhdistys Ry:n Au mensa II -nuorten projektista käsitteli puheenvuorossaan romaninuorten asemaa sekä romaninuorien kohtaamia haasteita koulussa ja työelämässä. Hän jakoi näkemyksen siitä, että romanien täytyy ottaa yhteiskunnassa oma paikkansa. Nymanin mukaan tällä hetkellä romaninuoren paikka suomalaisessa yhteiskunnassa on vain puoliksi täytetty. Rakenteita on vaikea rikkoa, etenkin jos on yksin. Toisaalta myös suuren joukon sama tilanne voi vaikeuttaa integraatiota.

Kuten jokainen nuori, romaninuori tarvitsee kehuja ja tukea aikuisilta. Nuorta ei voi ruokkia negatiivisella palautteella, vaan sen sijaan tarvitaan vastapainoksi kannustusta ja opettelua. Jokainen nuori tarvitsee tilaa opetteluun ja epäonnistumisiin etnisestä taustastaan huolimatta. Romaninuorelle tätä tilaa ei usein anneta ja unohdetaan yksilö epäonnistumisen takana. Tuijotettaessa romaniutta unohdetaan se, että kyseessä on vaikeassa isässä oleva nuori, joka hakee omaa paikkaansa. Nymanin mukaan todella harva romaninuori saa astella kultaisella keskitiellä, ilman romani-etuliitettä.

Janita Nyman ja Tiina Isberg Suomen Romaniyhdistys Ry:stä

Itä-Euroopan romanien oikeuksien edistämiseksi tarvitaan konkreettisia toimia

Helsingin yliopiston tutkija Heini Puurunen käsitteli puheenvuorossaan Itä-Euroopan romaneiden tilannetta sekä Suomessa että heidän kotimaissaan. Hän halusi puheenvuoronsa alkuun tuoda esille, että on harmillista ettei seminaarissa ole ryhmän omaa edustajaa puhumassa. Oman äänen kuuluviin tuominen olisi oikeuksien saavuttamisen kannalta keskeistä. Puurunen kertoi, että Helsingissä on kuluvana talvena sinnitellyt kadulla päivin ja öin joukko ihmisiä ja heidän oikeutensa välittömästä suojelusta ei ole toteutunut. He ovat kuitenkin tehneet valinnan tulla Suomeen, sillä tilanne täällä on joka tapauksessa parempi kuin heidän kotimaassaan.

Suurin osa Helsingin ja muiden kaupunkien kaduilla olevista ihmisistä on Bulgariasta ja Romaniasta ja he ovat pääosin romaneita. Osa ihmisistä on ollut Suomessa jo monta vuotta ja tänä aikana perheiden elinolosuhteita ei ole nostettu sille tasolle, että kotimaassa voitaisiin vieläkään elää. Romaniassa ja Bulgariassa olosuhteet ovat viime vuosina heikentyneet entisestään ja kielteinen kehitys on jatkunut vuoteen 2015, mistä esimerkkinä toimivat pakkohäädöt. Samaan aikaan Suomessa tietoisuuden kasvattamisessa on onnistuttu. Nyt kuitenkin tarvittaisiin konkreettisia toimia ja Puurunen toivoi, että ensi talvena ihmiset eivät enää nukkuisi pakkasessa. Puurusen mielestä ongelmien ilmetessä Helsingin tasolla, myös ratkaisuja olisi tehtävä tällä tasolla. Tulee pohtia, miten romanisiirtolaisten asemaa ja osallistumista voitaisiin tukea Suomessa sisäisten vähemmistöjen aseman huomioiden. Näitä kysymyksiä ei voida sysätä ylikansallisille elimille, sillä kukin maa voi vaikuttaa omilla toimillaan.

Janita Nyman, Heini Puurunen, Tiina Isberg, Armas Lindberg sekä Tuovi Putkonen

Yhteenveto

MRG Finlandin hallituksen jäsen, Reetta Toivanen esitti seminaarin loppupuheenvuoron sekä yhteenvedon. Hän kiitti puheenvuoroja kattavan kuvan luomisesta. Vaikka romanien oikeudet ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan, Toivanen näkee, että työtä on kuitenkin vielä tehtävänä.  Seminaarin aikana heräsi myös vilkasta keskustelua eri aiheista. Yleisökeskustelu käsitteli puheenvuorojen aihealueiden lisäksi etenkin romanikielen asemaa ja sen säilyttämistä, romanipolitiikkaa, romanien asemaa suhteessa muihin vähemmistöihin sekä romanien osallistamisen ja osallistumisen tärkeyttä. Seminaari täytti tarkoituksensa ollen mielenkiintoinen, antoisa sekä hyödyllinen. Tämänkaltaiselle vuoropuhelulle vähemmistöjen ja viranomaisten välillä on jatkossakin tarvetta.

Ajankohtaista

Ajankohtainen kirjoitus romanien osallisuudesta

8.4.2016 13.44
Tiedote

Tänään vietetään romanien kansallispäivää - Henna Huttu ja Sanna Lindberg kirjoittavat romanien osallisuudesta

Demokratia.fi -sivustolla on luettavissa Henna Hutun ja Sanna Lindbergin tänään julkaistu blogikirjoitus, jossa tarkastellaan romanien osallisuuden historiaa sekä nykytilaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Huttu ja Lindberg näkevät, että tänä päivänä mahdollisuudet romaniväestön täysivaltaiseen osallisuuteen ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin. He kannustavat ottamaan yhdessä askeleen oikeaan suuntaan romanien osallisuuden vahvistamiseksi.

”Tien syrjässä vaan ei syrjäytyneenä - köyhä vaan ei osaton”

Blogikirjoitus suomeksi  ja ruotsiksi

Henna Huttu ja Sanna Lindberg 8.4.2016

Romaniasiain neuvottelukunta toivottaa kaikille hyvää romanien kansallispäivää!

Ajankohtaista

Romanien kansallispäivä 8.4.2016

5.4.2016 16.00
Tiedote

Päivän kansainvälinen nimitys on kansainvälinen romanikulttuurin päivä ja sitä vietetään kaikkialla Euroopassa.

Päivä merkittiin suomalaiseen kalenteriin ensimmäisen kerran viime vuonna 2015 Vantaan paikallisen romanityöryhmän toimesta. Toki muutkin tahot ovat tehneet aloitteita almanakkatoimistolle jo aikaisemminkin.

Kansainvälisen romanikulttuurin päivän juuret ovat ensimmäisessä romanien maailmankonferenssissa, joka järjestettiin Lontoossa vuonna 1971. Tällöin konferenssiin kokoontuneet romanijärjestöt päättivät nimetä 8. huhtikuuta kansainväliseksi romanikulttuurin päiväksi.

Samalla hyväksyttiin lippu, jonka väreiksi valikoituivat taivasta kuvastava sininen, maata kuvastava vihreä sekä kärsimystä kuvaavana veren värinä punainen. Lipussa on myös kärrynpyörä. Vanha romanialainen runo Gelem, Gelem (Kuljen, kuljen) valittiin romanien kansainväliseksi kansallishymniksi. Sen traagisen kauniit sanat on suomentanut Tuula Åkerlund. Lippu ja hymni tekivät läpimurron ja siitä saakka ne ovat esiintyneet romanijärjestöjen tunnusmerkkeinä eri maissa ja tilaisuuksissa. Suomessa tapa vakiintui vasta 2000-luvun aikana.

Päivä on erityisen tärkeä romanilapsille ja -nuorille, jotka voivat kenties ensimmäisenä sukupolvena oppia, että heidän kulttuurinsa on arvokas. Romanien kansallispäivän viettäminen muistuttaa, että heillä on sellaista kieli- ja kulttuuriperimää, josta voi suomalaisena olla ylpeä.

Vuonna 2016 kansainvälistä romanikulttuurin päivää vietetään ainakin Turussa, Kiteellä, Savonlinnassa, Kiuruvedellä sekä Pietarsaaressa.

Lisätietoja:

Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
PL 110 (Ratapihantie 9), 00521 Helsinki
PL 150 (Birger Jaarlin katu 13), 01301 Hämeenlinna
puh. 040 730 4195
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)avi.fi 

Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Lounais-Suomen aluehallintovirasto/sosiaali- ja terveysosasto
PL 22, 20801 Turku
Puh. 0295 018 0861, 050 302 3935
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)avi.fi

Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Itä-Suomen aluehallintovirasto
PL 50, 50101 Mikkeli
puh. 029 501 6952, 040 505 1325
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)avi.

Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
PL 293 (Viestikatu 1), 90101 Oulu
puh. 050 456 0170, fax  071 876 2117
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)avi.fi

 

Ajankohtaista

Keskustelutilaisuus romanien oikeuksista

5.4.2016 15.57
Tiedote

Eurooppasalissa 7.4.2016 kello 12:00 - 15:00

Kansainvälisen vähemmistöoikeuksien ryhmän Suomen jaosto (Minority Rights Group Finland) ja Romaniasiain neuvottelukunta järjestävät 7.4.2016 seminaarin Suomen romanien oikeuksista tämän päivän Suomessa. Seminaarin keskiössä ovat romanipoliittinen ohjelma, nuoriso, vanhukset sekä järjestötoimijat.

Seminaari sisältää monipuolisia puheenvuoroja järjestäviltä tahoilta, järjestökentän toimijoilta sekä Helsingin yliopiston tutkija Heini Puuruselta. Järjestökentän toimijoista puheenvuoroja esittävät Tiina Isberg ja Janita Nyman Suomen Romaniyhdistyksestä sekä Armas Lindberg Suomen Romanifoorumista. Heini Puurusen puheenvuoro käsittelee Itä-Euroopan romaneita Suomessa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Tuovi Putkonen Ylen Romano Mirits -ohjelmasta.

Tilaisuus on suunnattu romaneiden sekä laajemmin vähemmistöjen oikeuksista kiinnostuneille tahoille.

Seminaari järjestetään Eurooppasalissa osoitteessa Malminkatu 16 kello 12.00 - 15.00.

Ilmoittautuminen päättynyt 4.4. Lisätietoja osoitteesta ronk@stm.fi

Ajankohtaista

Ajankohtaisia blogikirjoituksia

5.4.2016 12.00
Tiedote

Viimeisimmät blogikirjoitukset romaniasian neuvottelukunnan toimialueelta

Suomen kulttuurirahaston Tieteestä ja taiteesta -blogissa kerrotaan Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus -projektista. Uraauurtava projekti on Romaniasiain neuvottelukunnan, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sekä Kansallisarkiston yhteinen hanke. Sen tavoitteena on perustaa Suomen romanien arkisto, Finitiko kaalenko arkiivo.

Lue lisää:

Romanien perinne arkistoonhttp://tieteestajataiteesta.fi/romanien-perinne-arkistoon/

Jenni Heikkinen 5.4.2016

http://www.finlit.fi/

http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/kansallisarkisto

Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä toimivan Sarita Friman-Korpelan ensimmäinen blogikirjoitus ”Eurooppalaiset romaninaiset tarvitsevat teknologiaa ja toisiaan” on luettavissa Demokratia.fi -sivuston blogissa. Kirjoitus käsittelee romaninaisten ja -tyttöjen tasa-arvoa ja oikeuksia.

Lue lisää:

”Eurooppalaiset romaninaiset tarvitsevat teknologiaa ja toisiaan”

suomeksi: http://www.demokratia.fi/blogi/sarita-friman-korpela-eurooppalaiset-romaninaiset-tarvitsevat-teknologiaa-ja-toisiaan/?type=blog

ruotsiksi: http://www.demokrati.fi/blogi/sarita-friman-korpela-romska-kvinnor-i-europa-behover-ny-teknologi-och-varandra/

Sarita Friman-Korpela 21.3.2016

https://www.facebook.com/demokratia.fi

https://twitter.com/demokratia_fi

Ajankohtaista

OM:n vihapuheselvitys julkaistu

3.3.2016 12.00
Tiedote

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan vihapuhe ja häirintä vaikuttavat kohteeksi joutuneiden henkilöiden turvallisuuden tunteeseen. Vihapuheella oli myös vaikutusta psyykkiseen terveyteen ja viranomaisluottamukseen. Selvityksen kohderyhmänä olivat vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt: maahanmuuttajat, romanit, saamelaiset, vammaiset henkilöt, uskonnollisiin vähemmistöihin ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat.

Selvitykseen vastanneista vähemmistöryhmien edustajista, jotka olivat kokeneet viimeisen 12 kuukauden aikana vihapuhetta tai häirintää, 61 % koki sen vaikuttaneen vastaajan yleiseen turvallisuuden tunteeseen. Puolet kertoi sen vaikuttaneen psyykkiseen terveyteen ja kolmannes viranomaisluottamukseen. Selvitys toteutettiin osana oikeusministeriön koordinoimaa syrjinnän seurantaryhmän toimintaa.

Selvityksen tiedonkeruu perustui avoimeen kyselyyn (vastaajia 1 475) sekä kohderyhmä- ja asiantuntijahaastatteluihin. Vastaajissa painottuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat henkilöt. Vastaajista 59 % oli naisia.

Vihapuhetta kohdattiin julkisilla paikolla ja internetissä

Vihapuhetta ja häirintää vastaajat kohtasivat kaduilla, parkkipaikoilla, puistossa ja muissa julkisissa paikoissa. Toiseksi yleisin paikka oli internet, erityisesti yleiset keskustelupalstat ja sosiaalinen media. Osa internetissä koetusta vihapuheesta kohdistui suoraan henkilöön, mutta usein vähemmistöryhmään kuuluva koki omaan ryhmäänsä kohdistuvien vihamielisten yleistysten kohdistuvan itseensä.

Selvityksen mukaan yleisimmin vihapuhe tai häirintä oli sanallista loukkaamista, nimittelyä tai nöyryytystä. Esimerkiksi maahanmuuttajilla tyypillisessä tilanteessa tuntematon ihminen solvasi tai kommentoi henkilön vieraskielisyyttä tai ulkonäköä julkisella paikalla. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokivat yleisimmin sukupuolittunutta halventamista tuntemattomalta tekijältä. Etenkin seksuaalivähemmistöihin kuuluvat naiset kertoivat joutuneensa miesten tekemän seksuaalisväritteisen häirinnän kohteeksi.

Romanit puolestaan kokivat vihapuhetta tai häirintää erityisesti palvelutilanteissa. Vammaisten vastauksissa korostui myös palvelujärjestelmän taholta koettu syrjintä. Saamelaisten kokema vihapuhe on ollut usein osittain poliittista ja liittynyt saamelaisten oikeuksiin tai oman saamelaisidentiteetin tunnustamiseen saamelaisyhteisössä. Uskonnolliseen vähemmistöryhmään kuulumisen takia yleistä oli ahdistus johtuen voimakkaan negatiivisesta ja yleistävästä valtamedian ja sosiaalisen median uutisoinnista.

Vastaajat välttelivät liikkumista tietyillä paikolla vihapuheen pelossa

Yli puolet vastanneista kertoi, että välttää joitakin paikkoja, koska pelkää joutuvansa vihapuheen tai häirinnän kohteeksi. Kolmannes vastaajista kertoi välttävänsä liikkumista joissakin paikoissa läheistensä kanssa. Esimerkiksi julkisten kulkuneuvojen vältteleminen rajoittaa ja hankaloittaa elämää. Muita seurauksia olivat esimerkiksi vähemmistöryhmään kuulumisen peitteleminen, oman sosiaalisen kanssakäymisen väheneminen ja luottamuksen väheneminen poliitikkoihin ja kanssaihmisiin.

Selvitykseen vastanneiden mukaan tekijät olivat useimmiten tuntemattomia. Vammaisten kohdalla yhdeksi tekijäryhmäksi nimettiin terveydenhuollon tai sosiaalihuollon työntekijät. Saamelaiset ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat taas kokivat tekijän olleen usein julkisessa asemassa oleva henkilö, esimerkiksi poliitikko.

Vihapuheesta ei ilmoitettu viranomaisille

Vihapuheen kohteiksi joutuneista vastaajista vain pieni osa oli ilmoittanut vihapuheesta tai häirinnästä jollekin taholle. Yleisimmin häirinnästä tai vihapuheesta oli ilmoitettu epäviralliselle tai tapahtumapaikkaan liittyvälle taholle, esimerkiksi ravintolan henkilökunnalle tai keskustelupalstan ylläpitäjälle. Ilmoittamatta jättämisen syy oli vastaajien mukaan se, etteivät he uskoneet, että asialle olisi tehty mitään.

Selvityksen perusteella tutkijat kehottavat viranomaisia ja järjestöjä panostamaan yhä enemmän yhdenvertaisuustyöhön. Myös viharikokset tulisi tunnistaa nykyistä paremmin.

Selvitys tarkoitus toteuttaa jatkossa joka neljäs vuosi

Tiedonkeruu tehtiin syksyllä 2015. Selvityksen toteutti oikeusministeriölle Owal Group.

Vihapuheella tarkoitettiin selvityksessä julkisuudessa esitettyä ilmaisua tai puhetta, jolla levitetään, yllytetään, ylläpidetään tai oikeutetaan vihaa ja jonka vähemmistöryhmiin kokevat uhkaavana tai loukkaavana. Häirintä pitää sisällään loukkaavat puheet ja myös loukkaavat viestit ja eleet. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, ovatko vastanneiden kokemukset rangaistavaa vihapuhetta. Aineiston perusteella voidaan kuvata ilmiöitä, mutta ei tehdä yleistyksiä vihapuheen tai häirinnän yleisyydestä.

Selvityksen tavoitteena oli tuottaa tietoa vihapuheen ja häirinnän vaikutuksista eri vähemmistöryhmien turvallisuuden tunteeseen. Kyseessä oli ensimmäinen selvitys Suomessa, jossa on kartoitettu vihapuheen vaikutuksia sen kohteeksi joutuneille. Vastaava selvitys on tarkoitus toteuttaa joka neljäs vuosi. Selvitys on osa syrjinnän seurantajärjestelmää, jota oikeusministeriö vetää.

Linkki selvitykseen vihapuheesta ja häirinnästä

Linkki graafiseen esitykseen selvityksen tuloksista ja suosituksista

Lisätietoja:

tutkija Laura Jauhola (Owal Group), puh. 050 443 1841,
tutkija Nita Korhonen (Owal Group), puh. 050 523 4889,
ylitarkastaja Katriina Nousiainen (oikeusministeriö), puh. 02951 50275, ja
erityisasiantuntija Panu Artemjeff (oikeusministeriö), puh. 02951 50211

Ajankohtaista

Valtakunnallisen ja alueellisten neuvottelukuntien kesälomatauot

8.6.2015 13.53
Tiedote

Valtakunnallinen RONK ja alueelliset RONKit lomailevat kesällä.

Valtakunnallisen ja alueellisten romaniasian neuvottelukuntien kesälomat jakaantuvat tänä vuonna seuraavasti:

Viikko 26 Valtakunnallisessa RONKissa ei ole sihteeristöä paikalla, tänä aikana myös RONKin sähköpostilaatikko on lukutauolla.

Viikko 29 valtakunnallisen RONKin osastosihteeri on ainoa ronkien paikalla olija

Viikko 30 kaikkien ronkien sihteeristö lomalla, tänä aikana myös RONKin sähköpostilaatikko on lukutauolla.

Tarkat loma-ajat:

Valtakunnallinen RONK

Pääsihteeri  15.6.-24.7.

Osastosihteeri  18.-22.6. ja 20.7→

Alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat aluehallintovirastoissa:

Itä-Suomi             8.7.-7.8.

Lounais-Suomi    20.7.-18.8.

Etelä-Suomi         29.6.-26.7.

Pohjois-Suomi     19.6.-20.7.2015

(alueellisten RONKkien yhteystiedot)

Ajankohtaista

Kesäseminaari aiheesta "Romanivanhukset palvelujärjestelmässä"

8.6.2015 15.58
Tiedote

RONK järjestää kesäseminaarin ti 9.6. Kinaporin palvelukeskuksessa.

Kesäseminaarin aiheena on "Kärryiltä palvelutaloon? - romanivanhukset palvelujärjestelmässä" ja se järjestetään yhteistyössä Suomen romaniyhdistyksen kanssa.

Alustuksina kuulemme mm. romanivanhusten asemasta palvelujärjestelmässä ja romanipoliittisessa ohjelmassa sekä kuulemme mitä romanivanhuksille kuuluu.

Kutsu on lähetetty asianomaisille ja ilmoittautumisaika on päättynyt.

Ajankohtaista

THL:n uusi "Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus" -sivusto

21.5.2015 10.42
Tiedote

Sivusto sisältää myös romaniosion

THL avannut uuden Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -sivuston ammattilaisille ja sisältää myös romaniosion.

Sivusto on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja päättäjille. Sen tavoitteena on vahvistaa vähemmistöjen, mukaan lukien maahanmuuttajien ja perinteisten vähemmistöjen, hyvinvointia ja yhteiskuntaosallisuutta.

Sivustoa julkaisee ja ylläpitää Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos; https://www.thl.fi/fi/web/maahanmuuttajat-ja-monikulttuurisuus

Ajankohtaista

Kuulemistilaisuus romanien kielellisten oikeuksien toteutumisesta

10.5.2015 15.00
Tiedote

RONK järjestää 22.5.2015 kuulemistilaisuuden romanien kielellisten oikeuksien toteutumisesta yhteistyökumppaneidensa kanssa. Tilaisuus on suunnattu romaniväestölle sekä romanikielen kanssa työskenteleville toimijoille.

Kuulemistilaisuuden tavoitteena on kuulla romaneja itseään heidän romanikieltä koskevista tarpeista opetuksessa ja tutkimuksessa, kotona ja vapaa-ajalla, mediassa sekä kielen elvyttämistarpeista laajemmin.

Tilaisuuteen on mahdollisuus etäosallistua alueellisten  romaniasiain neuvottelukuntien välityksellä - ota yhteyttä alueesi suunnittelijaan. Tilaisuus on suunnattu romaniväestölle sekä romanikielen kanssa työskenteleville toimijoille.

Tilaisuuden järjestävät opetusministeriö, valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta, alueelliset romaniasiain neuvottelukunnat, Helsingin yliopisto, Opetushallitus sekä Kotimaisten kielten keskus.

Aika:                   22.5.2015 klo 10-13

Paikka:               Etelä-Suomen Aluehallintovirasto, Ratapihantie 9, Helsinki

Ajankohtaista

Romaniasiain neuvottelukunnan vaalipaneeli 6.3.2015

27.4.2015 8.29
Tiedote

Romaniasiain neuvottelukunnan vaalipaneeli pidettiin 6.3. Eduskunnassa.

Romaniasiain neuvottelukunnan vaalipaneeli pidettiin 6.3.2015 Eduskunnan kansalaisinfossa. Alla linkit sekä vaalipaneelin ohjelmaan että RONKin hallitusohjelmatavoitteisiin kaudelle 2015-2019.

RONK_vaalipaneeli_6.3.2015_ohjelma.pdf (42.4 kB )

RONK_Hallitusohjelmatavoitteet_2015-2019.pdf (54 kB )

Ajankohtaista hallitus hallitusneuvottelut
hallitusohjelmat
vaalit

Gradu romanien asuttamisen historiasta Vantaalla

29.4.2015 12.11
Tiedote

Siltasen uunituore gradu "Slummeista lähiöihin ja sopeuttamalla tasa-arvoisiksi" kertoo romanien asuttamisesta Vantaalla vuosina 1970-1981.

Teemu Siltasen Romanien asuttamisen historiaa koskeva tuore pro gradu "Slummeista lähiöihin ja sopeuttamalla tasa-arvoisiksi. Romanien asuttaminen osana Vantaan hyvinvointivaltiopolitiikkaa vuosina 1970–1981" julkaistiin huhtikuussa.

Siltasen mukaan ”Romanipolitiikka pitää sisällään samanaikaisesti sekä tasa-arvon että sopeuttamisen tavoitteet”.

Linkki graduun:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201504221344

Ajankohtaista